Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto

Hyvä valmennustyöryhmä sekä muut päättävissä asemissa olevat SML:n jäsenet,

tämän kirjeen tarkoitus on ilmaista eräiden maajoukkueeseen kuuluvien miekkailijoiden huoli koskien viimeaikaisten valmentajapäätösten oikeudenmukaisuutta. Catanian MM-kisojen valmentajapäätöstä (virallisissa yhteyksissä terminä on ”matkanjohtaja”) ei ole vielä annettu julkisuuteen, mutta uskomme, että asioihin on mahdollista vaikuttaa paremmin ennen, kuin jälkeen virallisen valinnan tekemisen – huhut nimittäin kertovat, ettei Peeter Nelistä oltaisi taaskaan ottamassa joukkueen päävalmentajaksi.

On syytä näin aluksi selventää tällä hetkellä kyseenalaista terminologiaa: liitto lähettää arvokisoihin ns. ”matkanjohtajan”, joka on funktioltaan määrittelemätön henkilö, jonka kustannukset peitetään liiton budjetista. Määrittelemätön siksi, ettei matkanjohtajalle ole asetettu mitään todellisia velvoitteita tai rutiineja matkan suhteen (esim. miekkailijat joka tapauksessa kustannussyistä matkustavat eri lennoilla [vrt. Leipzigin EM-kisat] ja asuvat eri paikassa [vrt. Pariisin MM-kisat]), paitsi matkan sujumisesta kertovan raportin toimittamisen liittoon. Matkanjohtaja siis ei ole virallisesti valmentaja, vaikka tätä häneltä jollain tasolla epävirallisesti odotetaankin.

Jos matkanjohtajalla ei ole juurikaan todellisia velvoitteita kisamatkaa kohtaan, vaikuttaa koko matkanjohtajan käsite jokseenkin tarpeettomalta rahan haaskaukselta, mikä taas liiton budjetin huomioon ottaen ei ole millään muotoa perusteltua. Sen sijaan, mikäli matkanjohtajaa todella käsiteltäisiin pääasiassa valmentajana, jolla on sivurooli näennäisenä matkanjohtajana (ilmoittaa kilpailijat kisaan, hoitaa kisapassit ja olla kirjoitustaitoinen raportin laatimista varten), koko konseptille syntyy järkevä sisältö – miekkailija ei kisan tiimellyksessä hyödy toimettomasta byrokraatista, vaan valmennuksellisesta avusta. Matkanjohtajan pesti ilman tarkoitusta ilmenee meille miekkailijoille pahimmillaan ilmaisen loman kiertopalkintona, mikä ei ole omiaan vahvistamaan luottamusta miekkailijoiden ja liiton välillä; tällainen railo luottamuksen jäässä ei ole eduksi kenellekään Suomen miekkailuyhteisössä.

Olemme siis toivoaksemme päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mikä matkanjohtajan tarve on ja missä muodossa – siis osaavana valmentajana kevyine byrokraattisine sivuvelvollisuuksineen. Kun käsitteen merkitys on näin määritelty, voimme siirtyä käsittelemään hyvän matkanjohtajan valinnan kriteereitä. Ensimmäisenä herää luonnollisesti kysymys siitä, kuka päätöksen tekee – tämä vaikuttaa suuresti lopputulokseen. Lienee selvää, että SML toimii miekkailijoiden hyväksi, tai näin ainakin me miekkailijat olemme asian ymmärtäneet – olisihan se eittämättä erikoista, mikäli miekkailijat olisivat olemassa liittoa varten, eikä toisinpäin. Mikä on siis paras tapa, jolla liitto voi tässä tapauksessa toimia miekkailijoidensa hyväksi? Usein parhaat päätökset tapahtuvat dialogin kautta, eikä tätä tilannetta voine heppoisin perustein sulkea pois: liiton tulisi siis kuunnella miekkailijoita päätöksen suhteen ja pitää tämän keskustelun hedelmiä suurimmassa painoarvossa päätöstä laadittaessa.

Toiseksi, valinnassa on otettava huomioon valittavan henkilön kyvyt matkanjohtajalle määritettyjen ominaisuuksien suhteen – kuka selviytyy näistä parhaiten, on loogisesti vahvimmilla valinnan suhteen, mikäli miekkailijoiden keskuudessa nousee esiin useita matkanjohtajaehdokkaita. Määritellyistä matkanjohtajan ominaisuuksista nousi esille ainoana olennaisena kyky valmentaa mahdollisimman hyvin. Valmennuskyky on onneksi kohtuullisen mitattava ominaisuus: valmentajan oppilaiden tulokset ovat helposti selvitettävissä ja puhuvat puolestaan, sillä kilpamiekkailussa (kuten kaikessa muussakin kilpaurheilussa) tulokset lopulta ratkaisevat.

Tästä pääsemmekin itse asiaan. Tietoomme on tullut huhu, että liitto olisi kolmatta kertaa (vrt. Pariisi, Sheffield ja nyt Catania) peräjälkeen jääväämässä valmentajamme Peeter Neliksen kisakoneesta, tai ainakin jättämässä rahoituksen puhtaasti seuran ja miekkailijoiden itsensä hartioille. Ottaen huomioon Catanian kisan hintavuuden, ei tätä voida pitää millään muotoa kestävänä ajatuksena. Jokaisessa kolmesta kisasta juuri Neliksellä on ollut tai tulee olemaan eniten oppilaita ottelemassa, samoin Neliksen meriitit valmentajana ovat ylittämättömät (niin Suomessa kuin myös monessa tapauksessa kansainvälisesti), ja lista niistä on varmasti helposti saatavilla mahdollisesti tietämättömille. Miekkailijoiden keskuudessa siis suurin kannatus kääntyy juuri Neliksen suuntaan, ja myös vaatimus ammattitaitoisesta valmennuskyvystä täyttyy – silti hänet hylätään pestistä systemaattisesti. Tällainen toiminta ei ole millään muotoa perusteltua, ja vaadimme siihen muutosta miekkailijoiden edun nimessä.

Emme usko, että tällaisissa päätöksissä voidaan todella käyttää tasapuolisuuden argumenttia, sillä olemme saaneet tietoomme, että syynä Neliksen hylkäämiselle on muun muassa liiallinen matkanjohtajana toimiminen aiemmissa (nuorten) arvokisoissa. Voidaanko osaavin tekijä todella hyllyttää tapauksessa, jossa juuri osaavuus on ratkaiseva asia? Toivomme todella, että liitto ja valinnoista vastaavat eivät todellisuudessa näe matkanjohtajuutta jonkinlaisena kiertävänä lahjana pitkäjänteisestä liitossa toimimisesta – näin se valitettavasti ilmenee meille miekkailijoille.

SML:lla on olympiamitalitavoite kirjattuna tulevista olympialaisista (vrt. puheenjohtajan palsta, 31.10.2008). Tämäntapaiset tavoitteet vaikuttavat suorastaan absurdeilta, mikäli maajoukkue-enemmistön henkilökohtaista valmentajaa (joka on myös muodollisesti pätevä) ei oteta mukaan. Väitettä vahvistavat Suomen viime vuosikymmenien parhaat arvokisatulokset: Minna Lehtolan MM-pronssi, Dennis Baden MM-16-joukko, Teemu Seeven EM-kulta, Catharina Kockin 8-joukot EM:ssa, Ivar Lönnbergin 8-joukko EM:ssa sekä Alexander Lahtisen MM-pronssi – näissä kaikissa henkilökohtainen valmentaja oli mukana kilpailussa (Lönnbergin tapauksessa mainittakoon, että matkanjohtajana toimi Andras Toth, mutta Kimmo Puranen oli kisassa mukana tuomarin roolissa).

Valmentajan merkitys ei ole vähäteltävissä – tästä on siis loogisesti johdettavissa seuraava: jos liitto kustantaa yhden henkilön arvokisoihin, on tämän henkilön oltava pätevin mahdollinen valmentaja, jonka valintaa myös miekkailijat tukevat. Mikäli tätä ei voida toteuttaa, on koko matkanjohtajan käsite pelkkä tyhjä kupla, silkkaa resurssien haaskausta; resurssien, joilla voitaisiin keventää miekkailijoiden kustannustaakkaa, mikä on myös erittäin käsittelyn kohde ja johon tulee pyrkiä tulevaisuudessa. Miekkailijat ja miekkailijoiden perheet maksavat itse lähes täysin kisoista aiheutuvat kustannukset, mikä ei liene uutta kenellekään liitossa. Jos on kuitenkin niin, että liitto on päättänyt, että jonkun on lähdettävä matkanjohtajaksi, eikä matkanjohtaja toimita virkaansa pätevänä valmentajana, on se tosiasiassa suoraan pois miekkailijoiden ja heidän perheidensä kukkaroista. Tämä taas on suoranainen vääryys, kenen tahansa huomattavissa.

Kaiken yllä olevan perusteella vetoamme SML:n valinnoista päättäviin henkilöihin ja vaadimme Peeter Neliksen valitsemista Catanian kisakoneeseen matkanjohtajan ominaisuudessa.

Alexander Lahtinen ja Niko Vuorinen

Hyvä, että avasitte keskustelun.
Yhden asian olisin täsmentänyt, Leipzig 2010:
Minut oli nimetty matkanjohtajaksi, mutta siitä ei tullut liitolle mitään kustannuksia.
Olin paikalla EFC:n kustannuksella, mutta minulla oli jonkun verran aikaa olla kisapaikalla
apuna kisapäivinä, vaikka asuin eri hotellissa.

_________________
terveisin, with best regards
Marja-Liisa Someroja

Käytän Petrin tunnusta,koska en malta odottaa että saisin omat.Vuodatukseni on siis täysin omani.

1.Mihin saamanne tiedot perustuu?Missä ja kenen perälauta vuotaa?
2.Onko Catanian miekkailijat jo valittu?CArolinan äitinä en ainakaan ole tästä tietoinen?
3.Jos joukkueita ei ole,niin valintakriteerinä on MC-pisteet,eikö niin?
4.Olette mitä ilmeisemmin sitä mieltä,että Suomessa on vain 1 pätevä valmentaja Peter Nelis?

Minusta on törkeätä arvostella muiden valmentajien kykyjä ja vielä julkisesti.

Sorry,viestini lähti ennenkuin olin valmis.Jatkuu...

Varmaankin Neelis on pätevä valmentaja.Oman lisämausteensa Neeliksen rooliin tuo kansallisuus.Tämän sain itse henkilökohtaisesti kokea
Uppsalan PM-kisoissa ottelussa Lehis-Fusoni.Neelis oli muina miehinä siskonsa ym.kanssa kannustamassa naama punaisena Lehistä.
Fusoni voitti:)
Lisäksi kadettien MM-kisoissa Azerbaizenissa näimme matkanjohtaja Neeliksen 2 kertaa koko viikon aikana!
Teistä NYT aikuisista kisa tietenkin oli mitätön,mutta mitä nuorempi(ja alaikäinen) sitä enemmän tarvitsee myös muuta kuin valmentajan apua.
Otteluiden aikana Neelis vaelsi alueelta toiselle sanomatta mitään.Valmentajaakin olisi kaivattu!

Tuotte esiin Neeliksen osallistumisen nuorten kisoihin.
Niin lapset kasvavat.Osuvaa, että tämä tuodaan esiin nyt kun sekä Alex että Cata ovat siirtyneet aikuisten sarjaan!

Osaksi olen kanssanne täysin samaa mieltä.
Jos kriteereitänne noudatetaan,niin Cataniaan tulisi lähteä joko Dennis Baden tai Suvi Lehtosen valmentaja,koska he ovat kuitenkin
parhaiten menestyneet miekkalijamme.

En ota kantaa kuka olisi paras vaihtoehto,mutta valitun tulisi olla sekä pätevä että tasapuolinen kaikkia kohtaan.

Tässä näin julkisesti tuon esille mielestäni erittäin suuren epäkohdan liittyen koko miekkaluiliiton toimintaan.
Lena Tallroth-Kock on sekä toiminnanjohtaja,valmennustyöryhmän jäsen sekä kolmen miekkailijan ÄITI.

Toivon ja jopa vaadin REILUA PELIÄ!

Näillä kaikilla viime aikaisilla tapahtumilla näyttäisi siltä,että kuljemme Urheiluliiton perässä(keihäs).

loppu kesän terveisin ja mielenkiinnolla uutta kautta odotellen,
Ulla Sorjonen

>4.Olette mitä ilmeisemmin sitä mieltä,että Suomessa on vain 1 pätevä valmentaja Peter Nelis?
>Minusta on törkeätä arvostella muiden valmentajien kykyjä ja vielä julkisesti.

Minä en kyllä löydä Alexin ja Nikon puheenvuorosta mitään mikä viittaisi mihinkään tämän suuntaiseenkaan - tekstissä vain todetaan, että Neelis ei ole toiminut kolmissa peräkkäisissä aikuisten arvokisoissa matkanjohtajana (mikä on empiirinen tosiasia) ja että hän on pätevä ja ansioitunut valmentaja (mistä on kenenkään vaikea olla eri mieltä). Kenenkään toisen valmentajan kykyjä ei arvostella millään tavalla. Erikoiseksi tämän kommentin tekee tämän lisäksi se, että kirjoittaja tämän jälkeen julkisesti arvostelee muiden valmentajaa ja julkisesti.

>Teistä NYT aikuisista kisa tietenkin oli mitätön,mutta mitä nuorempi(ja alaikäinen) sitä enemmän tarvitsee myös muuta kuin valmentajan apua...
>Valmentajaakin olisi kaivattu!

Tästäkin on helppo olla samaa mieltä ja tämä osaltaan tukee keskustelun avannutta kirjoitusta: oleellista on, että matkanjohtajaksi nimittäisiin nimen omaan *valmentaja* ja mielellää eri edustusmiekkailijoiden valmentajia tasapuolisesti.

>Jos kriteereitänne noudatetaan,niin Cataniaan tulisi lähteä joko Dennis Baden tai Suvi Lehtosen valmentaja,koska he ovat kuitenkin
>parhaiten menestyneet miekkalijamme.

Ymmärtääksenio Suvi Lehtosen valmentaja Ivan Blagoev toimi (ansaitusti ja perustellusti) vastikään matkanjohtajana Sheffieldin EM-kilpailuissa.

_________________
"A fencing bout between men of honor, under the direction of a teacher inspired by the same feelings, is a diversion proper to good taste and fine breeding."

Puutun tässä itse ainoastaan Ullan esiinnostamaan jääviyskysymykseen:

Pienenä liittona meillä on kiistatta se tilanne, että käytännössä kaikki toimijamme ovat jollain tavoin kytköksissä edustusurheilijoihimme. Liiton hallitusta katsottaessa melkein meillä kaikilla voidaan sanoa olevan "oma lehmä ojassa". Sama tilanne työryhmissä. Aika harvalla urheilijallamme loppujen lopuksi ei ole jonkinlaista "edunvalvojaa" jossain liiton elimessä.

Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla ongelma.

Ratkaisevaa liiton nauttiman luottamuksen kannalta on, että
-liiton valintakriteerit ovat avoimet ja läpinäkyvät
-rahanjaon periaatteet ovat samalla tavoin avoimet ja läpinäkyvät

Kun nämä periaatteet on selvästi esitetty, ne on julkaistu ajoissa ja niitä noudatetaan pilkulleen, eivät läheisetkään sukulaissuhteet liiton toimijoiden ja urheilijoiden välillä ole ongelma, eikä kukaan voi sanoa niiden vaikuttaneen päätöksiin. Ja tilanne on mielestäni jo nyt kohtuullisen hyvä, etenkin arvokisakriteerien kohdalla: vaikka kriteereissä on ehkä vielä kehittämistä viime kevään kokemusten perusteella, ne ovat olleet kaikilla tiedossa ja kaikilla on ollut mahdollisuus kamppailla pääsystä maajoukkueeseen.

Tämä keskustelu mielestäni osoittaa, että avoimia ja läpinäkyviä valinta- ja toimintakriteerejä tulisi käyttää myös muualla kuin urheilijoiden valinnoissa. Jos myös matkanjohtajan valinnan kriteeristö olisi avoimesti julkaistu, voitaisiin keskustelu käydä siitä, mitä kriteerit ovat, sen sijaan, että keskusteltaisiin huhujen perusteella.

Miekkailuterveisin,

Teemu Tokola
Monella tapaa jäävi minäkin

PS. Itsehän olen sitä mieltä, että liiton ei tulisi maksaa matkanjohtajan kuluja, vaan urheilijoiden tulisi yhdessä maksaa ne. Liitolla on huippu-urheilun tukikriteerit, joiden nojalla urheilija voi saada liitolta merkittävää taloudellista tukea. Muiden kuin kriteerit täyttäneiden kisamatkustelua ei liiton mielestäni tarvitse tukea edes välillisesti matkanjohtajan kuluja tai arvokisojen osallistumismaksuja maksamalla.

PPS. Siitä, ovatko huippu-urheilutuen saamiseen täytettävät ehdot liian tiukat, voidaan tietysti keskustella. Mutta niin kauan kuin kriteerit ovat mitä ovat (MC 16. joukko), niin niillä mennään.

_________________
Teemu Tokola
Oulun Miekkailuseura
e t u n i m i . s u k u n i m i ( ät ) o u l u n m i e k k a i l u s e u r a . f i

Sanotaanpa vielä lyhyemmin viestimme sisältö: emme väitä, että Neliksen tulisi olla joka ikisessä kilpailussa matkanjohtajana - haluamme vain, että olisi myös Helsingin miekkailijoiden vuoro pitkän tauon jälkeen. Uskon, että tämä on perusteltua, kun otetaan huomioon seurastamme osallistuvien lukumäärä ja Neliksen meriitit valmentajana. Teksti ei ollut kannanotto muita valmentajia kohtaan, eikä sitä tule niin tulkita. Itse palasin muutama päivä sitten Kiinasta Universiadeista, ja joukkueemme johtajana toimi Ivan Blagoev; tässä ei ollut mielestäni mitään ongelmaa ja yhteistyö pelasi mainiosti.

Mitä tulee muihin kysymyksiin, niin ensimmäisenä haluan todeta, että on parempi tuoda asia esille ennen kuin siitä on päätetty. On kohtalaisen turhaa valittaa kun ns. maito on jo maassa. Toiseksi, en tiedä kuin miesten joukkueen valinnoista - naiset epäilemättä saavat tietää henkilökohtaisesti tultuaan valituiksi.

Viitaten kolmanneksi vielä kysymykseen Neliksen kansallisuudesta ja esimerkistä PM-kisoissa Uppsalassa: Nelis ei toiminut matkanjohtajana kyseisessä kilpailussa (vrt. viewtopic.php?f=3&t=2580&hilit=uppsala). On mielestäni varsin luonnollista, että valmentajan ollessa henkilökohtaisen valmentajan roolissa on hänellä oikeus valmentaa kaikkia henkilökohtaisia oppilaitaan (oli oppilas sitten virolainen tai ei).

Viimeiseksi haluan vielä puhua arvokisoista miekkailijan näkökulmasta: paras ja tärkein tuki arvokisassa minkä voin saada on juuri valmentajan läsnäolo ottelutilanteessa.

Muutamia kommentteja myös minulta:

Catanian MM-valinnat:

• MM-joukkuetta ei vielä ole nimetty
• Valmennustyöryhmän puheenjohtaja on tehnyt esityksen valmennustyöryhmälle, jota sen jäsenet käsittelevät. Työryhmän puheenjohtaja esittelee työryhmän lopullisen esityksen hallitukselle, joka nimeää MM-joukkueen
• Valmennustyöryhmän puheenjohtajan kanssa olen viime viikolla sopinut miesten MM-kisan matkavalmisteluista. Asia on kiireellinen kustannusten minimoimiseksi.
• Myös miekkailijoilla on oikeus esittää mielipiteensä joukkuejohtajavalintoihin liittyen.

”Miekkailuliiton suuri epäkohta – toiminnanjohtajalla usea rooli liiton toiminnassa”

• Miekkailuliiton toiminnanjohtajana toteutan Suomen Miekkailuliiton hallituksen, kanslian ja työryhmien päätöksiä ja edistän Suomen miekkailua mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
• Työryhmäjäsenenä liiton valmennustyöryhmässä, taloustyöryhmässä sekä tiedotustyöryhmässä olen oikeutettu osallistumaan keskusteluun aivan kuten muutkin työryhmän jäsenet. Työryhmässä olen jäsenenä samassa asemassa kuin muut jäsenet. Todettakoon tässä vielä, että lähes kaikki pienen lajimme parissa toimivat ovat usein jäävejä – esim. vanhempana, sukulaisena tai valmentajana yksittäisissä päätöksissä. Tärkeää tällöin on läpinäkyvyys: päätöstä tehdessä ollaan tietoisia mahdollisesta jääviydestä ja otetaan tarvittaessa tämä huomioon kyseisistä päätöstä tehtäessä.


---
Lena Tallroth-Kock

Kuten Lena edellä totesi, mitään päätöksiä ei ole vielä tehty, enkä rupea siis kesken olevaa prosessia kommentoimaan.
Muihin edellä esitettyihin asioihin tässä kuitenkin muutama lyhyt kommentti.

Kyseessä ei ole mikään matkanjohtaja vaan joukkueenjohtaja, jonka pääasiallinen tehtävä on hoitaa joukkueen asioita kisapaikalla ja toimia yhdyshenkilönä kisaorganisaation suuntaan. Aiemmin on jo tullut esiin tarvetta tarkentaa tätä tehtävänkuvaa ja ohjeistus on jo työn alla.

Vaikka Pariisin MM-kisa, jossa toimin joukkueenjohtajana, oli hieno kokemus ja upea kilpailu, en silti kyllä kokenut sitä minkäänlaisena lahjana tai palkintomatkana.
Kyllä minä itse vietän vähät lomani mieluummin jotenkin muuten kuin sateisessa Pariisissa heräten aamuisin aikaisemmin kuin normaalina työpäivänä ja ravaamalla ympäri urheiluhallia, pystymättä kuitenkaan varsinaisesti paljonkaan keskittymään kisan seuraamiseen.

Peeteriä ei ole "jäävätty" mistään. Sehän tarkoittaisi, että pitäisimme häntä jotenkin esteellisenä suorittamaan joukkueenjohtajan tehtävää. Kyllä tässä on pyritty enemmänkin tasapuoliseen kiertoon näissä tehtävissä.
Valmennusryhmän tietojen mukaan Peeter ei ollut edes käytettävissä Sheffieldin EM-kisojen joukkueenjohtajaksi.

Mitä yleensä tulee eri henkilöiden jääviyteen Miekkailuliiton toiminnassa, tilanne on paljolti se, mitä Teemu ja Lenakin kirjoittivat.
Melko puhtaasti vapaaehtoistoimintaan perustuvan pienen lajiliiton toiminnassa on käytännön syistä useimmilla toimijoilla tavalla tai toisella aina välillä oma lehmä ojassa.
Valitettavasti asioiden käsittelystä ei tulisi mitään, jos kaikki vähänkään asianosaisiksi luokiteltavat henkilöt suljettaisiin ulos jo valmisteluvaiheessa.
Varsinaisessa päätöksenteossa hallituksessa on kyllä pyritty pitämään huolta siitä, että ei tule jääviysongelmia.

-tommi

_________________
Tommi Kosunen

Kisojen kokoonpano pitää(pitäisi) olla seuraava, olipa kyseessä sen/jun kisa:
- täydet joukkueet molemissa sarjoissa (miehet/naiset)
- Joukkueenjohtaja - hoitaa kaikki byrokratia velvoitteet joukkueen sisällä ja kisäjärjestäjiin päin; EI valmennukselista velvoitetta
- Päävalmentaja = Valmennuksellisesti koko joukkueen valvonta / miekkailijoiden vireys; joukkuekisa!!
- Valmentajat = jokaisella kilpailijalla oma henk.koht valmentaja mukana kisassa

Kustannukset: Liiitto makssa viulut!!! Ei Miekkailija!!!

Majoitus: samassa majapaikassa!!!!

Hei,

Olen tietysti Samin kanssa samaa mieltä siitä, että lähtökohtaisesti meillä täytyisi olla arvokisoissa täydet 24 urheilijaa kisoissa, henkilökohtaisine valmentajineen ynnä joukkueenjohtaja, valmennuspäällikkö ja näin isolla joukkueella mielellään myös oma lääkäri.

Mutta niistä jousisoittimista olen hieman eri mieltä: olisi liitolta erittäin lyhytnäköistä käyttää niin merkittävästi rahaa urheilijoiden kisamatkusteluun ilman että urheilijat ovat ensin saavuttaneet riittävän tason. Eli mielestäni maan parhaat kullakin aseella kisaan vaan, mutta jokainen maksakoot omat henkilökohtaiset kulunsa ja osansa liiton kuluista (jotka tietysti olisivat sitä pienemmät per urheilija, mitä isompi joukkue matkaan lähtisi).

Kuten olen tainnut jossain todetakin: liitolla on kriteeristö (sijoittuminen 16. parhaan joukkoon aikuisten MC-kisoissa), jonka avulla urheilija saa lähes puolipäiväistä urheilija-apurahaa vastaavan, merkittävän taloudellisen tuen liitolta. Luontevaa olisi, että nämä kriteerit täyttäneet urheilijat eivät myöskään joutuisi maksamaan omaa osuuttaan arvokisakuluista.

Liiton tehtävä on sääntöjensä mukaan "edistää ja kehittää miekkailua". Jos minulta kysytään, niin kriteerit täyttävien huippu-urheilijoiden uran tukeminen on miekkailun edistämistä, mutta automaattinen kisakulujen maksaminen edustusjoukkueelle puolestaan ei.

_________________
Teemu Tokola
Oulun Miekkailuseura
e t u n i m i . s u k u n i m i ( ät ) o u l u n m i e k k a i l u s e u r a . f i

Hei,

Jos Samin kommenttia peilaisi hieman taloudellisiin realiteetteihin. Täyden 24 hengen joukkueen, matkanjohtajan, päävalmentajan ja henkilökohtaisten valmentajien matkakustannukset majoituksineen olisivat noin karkeasti arvioiden lähempänä 30 000 euroa per kilpailu ja jos tällainen olisi tarkoitus lähettää niin maailman- kun Euroopan-mestaruuskilpaililuihin sekä seniorien että juniorienkin osalta, olisivat vuosikustannukset hulppeasti yli 100 000 euroa. Vuonna 2010 liiton toimintakulut olivat 123 000 euroa. Ellei liitto löydä jostain omaa Ushmanoviaan pohjattomalla rahakirstulla, tällaisen ajatuksen toteutumismahdollisuudet ovat samat kuin proverbiaalisella lumipallolla Helvetissä.

Minulle on tämän keskutelun myötä herännyt ajatus siitä, että olisiko yksi mahdollinen ratkaisu tähän tilanteeseen olla valita ainakin kalvalle selkeästi vaikka 2 tai 3 vuotiskausiksi liitolle päävalmentaja, joka koordinoisi edustusmiekkailijoiden valmennusta yhdessä näiden henkilökohtaisten valmentajien kanssa ja vastaisi muutenkin liiton taholta kärkimiekkailijoiden valmennuksesta niin liiton sparringien kuin esimerkiksi edustusmiekkailijoiden leirien osalta. Päävalmentaja olisi tässä tapauksessa myös selkeästi se henkilö, joka lähtisi edustusjoukkueen mukaan eri arvokilpailuihin. Voisi olla, että tällainen järjestely selkeyttäisi tätä tilannetta.

_________________
"A fencing bout between men of honor, under the direction of a teacher inspired by the same feelings, is a diversion proper to good taste and fine breeding."

Päävalmentaja olisi tietenkin hyvä ratkaisu.
Joskus "kultaisella" 80- / 90-luvullahan tuollainen käytäntö olikin.

Valitettavasti siihenkin tarvitaan rahaa.

_________________
Tommi Kosunen

KORJAAN ASIAVIRHEENI:

Esitykseni koski ainoastaan kalvan joukkuetta eli 8 miekkailijaa (4 miestä + 4 naista). Floretti ja säilä joukkueet eivät kuulu tuen piiriin, koska tuloksia ei ole tullut.

Mitä tulee valintoihin, niin mitä aikasemmin ja avoimemmin ne ovat tiedossa, niin ei ihmisten ei tarvitse avautua täällä.

Em-2011 naisten kokoonpanoa olen ihmetellyt, osa täysiä turisteja matkalla vailla minkäänlaista mahdollisuutta menestyä, Jos ei edes pääse Sm-kisoissa mitalleille, niin miten sitten Em-tasolla edes niille pistesijoille.

Kun rahasta päästiin puhumaan, niin eikös sitä vartavasten liitytty 5-ottelijoiden kanssa yhteen, jotta sitä rahaa olisi siihen mm päävalmentajaan vai kalliiseen byroon pitämiseen SLU:n tornitalossa.

Tulokset kuitenkin hankitaan henkilökohtaisesti yksilökisoissa, joten tuen saaminen pelkän aselajin perusteella ei voi kestää kriittistä tarkastelua. Sillä, että jotkut miekkailijamme ovat saaneet joitain tuloksia kalvalla ei voi siis tarkoittaa sitä, että kaikkia maajoukkueeseen pääseviä kalpamiekkailijoita tuettaisiin automaattisesti. Jos minulta kysytään, niin jokainen ansaitkoot itse tukensa ase kädessä, oli se ase sitten kalpa, floretti tai säilä. Kaikkien aselajien edustajille pitää olla samanlaiset mahdollisuudet saada liiton tukea ja nimityksiä arvokisajoukkueisiin.

Kaikille samat, selvät pelisäännöt ovat sekä liiton että urheilijoiden etu.

Esimerkiksi:
-valmennustyöryhmä päättää karsintarankingin
-rankingin mukaan kunkin aselajin neljä parasta saavat lähteä kisoihin
-jokainen maksaa omat kulunsa ja osuutensa liiton kuluista
-jos täytät liiton huippu-urheilukriteerit, liitto maksaa kulusi ja lätkäisee vielä merkittävän taloudellisen lisätuen päälle

Voidaan sanoa, että jos ei ole täyttänyt liiton huippu-urheilukriteerejä, eli sijoittunut edes yhdessä MC-kilpailussa vuoden aikana 16 joukkoon, ovat Samin peräänkuuluttamat mahdollisuudet menestyä todella, todella pienet (jos menestymisenä ymmärretään mitalisijat). Eihän edes yksittäinen sijoitus 16 joukkoon vielä anna odottaa kovin suuria. Eli miksi liiton pitäisi tukea ketään, joka ei saavuta liiton huippu-urheilukriteerejä? Saati että se tuki tulisi vain urheilijan aselajiin perustuen, katsomatta henkilökohtaisia tuloksia.

_________________
Teemu Tokola
Oulun Miekkailuseura
e t u n i m i . s u k u n i m i ( ät ) o u l u n m i e k k a i l u s e u r a . f i