Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto

Ohessa alustava versio toimintakertomuksen tekstiksi strategian ja etutyön osalta.
Kommentoikaa mahdollisia täydennyksiä ja lisäyksiä jotta saamme tekstistä mahdollisimman kattavan ennnen hallituksen käsittelyä.
Toimin keskustelussa moderaattorina ja poista kommentit jotka ei liity vuoden 2010 toiminnan tarkasteluun kyseisillä osa-alueilla tai toiminna kehittämiseen.

1. Strategia
=======

Syyskokouksessa päätettiin liiton strategian päivittämisestä ja määriteltiin tavoitteet vuoteen 2020. Liiton pitkän aikavälin strategian tavoitteena on lisätä miekkailun harrastajien määrää Suomessa, saavuttaa suomalaisille miekkailijoille kansainvälistä kilpailumenestystä sekä luoda näkyvyyttä miekkailulle Suomessa. Strategia kokonaisuudessaan on tämän toiintakertomuksen liitteenä.

1.1. Katsaus liiton strategian toteutumiseen 2006-2010
=======
Vuonna 2006 hyväksyttiin pitkän aikavälin strategia 2006-2016. Vuonna 2010 strategiaa täydennettiin ja määritellään tavoitteet vuoteen 2020.

Vuonna 2007 strategiaa tarkennettiin siten että tavoitteet toteutetaan tehokkaimmin seuratoiminnan kehittämisen kautta. Seuratoiminnan kehittämiseksi liitto tilasi SLU:lta selvityksen. Selvityksen mukaan suomalaisilla miekkailuseuroilla on hyviä mahdollisuuksia kasvaa nykyistä huomattavasti suuremmiksi.

Vuonna 2009 liitto uudisti sääntönsä kasvaneeseen toimintaan soveltuvaksi ja vastaamaan paremmin nykyisiä lainsäädännöllisiä ja oikeudellisia vaatimuksia. Lisäksi uudet säännöt antavat paremmat mahdollisuudet liiton toiminnan laajentamiseksi.

Huippu-urheilussa on saavutettu onnistuneesti strategian mukaisia tavoitteita: 2007 sijoitus 16. joukossa miesten MM-kisoissa, 2008 ensimmäinen suomalainen Euroopan mestaruus (alle 17v) ja 2009 ensimmäinen suomalainen maailmancupin voitto (alle 20v).

Miekkailun harrastajamäärät ovat kasvaneet nopeammin kuin aikaisemmassa strategiassamme määrittelimme tavoitteeksemme. Strategiaan kirjattu tavoite oli 20-30%. Toteutunut kasvu oli jo vuoteen 2009 mennessä 50%. Uudessa strategiassa tavoittelemme jopa hieman nopeampaa kasvuprosenttia, jonka tavoitteena on nostaa miekkailu harrastajamäärällä mitattuna merkittävien Olympiakisoihin kuuluvien yksilökamppailulajien joukkoon Suomessa.

Jäsenmäärän ja huippu-urheilun menestyksen lisäksi kolmantena strategian toteutumisen mittarina on ollut miekkailun työllistävien henkilöiden määrän kehittyminen. Tältä osin strategia ei ole toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2010 osalta karkeasti arvioiden miekkailu työllistää 2-3 henkilötyövuotta. Viimeisimmän arvion mukaan vuoden 2011 osalta lukema kohoaa 4-6 henkilötyövuoteen. Seuratasolla on odotettavissa hyvää kehitystä vuoden 2011 osalta mm. Sporttityöllistää -tukimuodon avulla. Liitolla tulee olemaan kevään 2011 aikana täysipäiväisenä työntekijänä Your Move tapahtuman valmisteluun liittyen, johon saamme tukea SLU:lta.

Kasvusta huolimatta voidaan arvoida että liiton toiminta on pysynyt hallinnollisesti tehokkaana. Vuonna 2004 liitto käytti henkilöstökuluihin 17.000 euroa ja toisaalta valmennus- ja kilpailukuluihin 16.000 euroa. Vuonna 2010 henkilöstökuluihin ainoastaan 30.000 euroa, vertailuvun, valmennus- ja kilpailukulujen ollessa 37.000 euroa.

Päätoimisen toiminnanjohtajan palkkaaminen on muodostunut merkittäväksi esteeksi toiminnan laajentamiseksi miekkailijoiden määrään lisääntyessä ja urheilusaavutustemme kehittyessä. Yhden henkilön organisaatiot ovat liian riskialttiita toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Liitto on usean vuoden ajan toiminut järjestelmällisesti saadakseen varoja täysipäiväisen toiminnanjohtajan palkkaamiseksi. Tämä mahdollisuus voi toteutua vuoden 2011 aikana jos liitto ottaa mukaan lajivalikoimaansa nykyaikaisen 5-ottelun. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmis ohjaamaan kyseisen lajin ylläpitämiseen varatut varat liitollemme sekä lisäksi kasvattamaan tukea, sillä ministeriö uskoo että laajempaa toimintaa ylläpitävä liitto kykenee toimimaan paremmin seurojen toimintaa tukevana yhteistyötahona.

1.2. Strategian kehittäminen vuonna 2010
=======

Aikaisemmin määrittelemämme strategia on osoittautunut toimivaksi ja uudessa strategiassa nostetaan kunnianhimoisesti tavoitteemme harrastajien määrään kasvattamaksi. Lisäksi nostettiin näkyvyys keskeiseksi tavoitteeksi.

Miekkailuliiton hallitus valmisteli syyskokoukseen strategiapäivitystä, jossa tarkennettiin vuonna 2006 sovittuja tavoitteita. Valmistelu aloitettiin hallituksen strategiapäivillä Solvallassa 27-28.8.2010, jonka jälkeen hallituksen alustava esitys lähetettiin lausuntokierrokselle liiton seuroille. Aiheeseen liittyen järjestettiin erillinen keskustelutilaisuus. Keskustelutilaisuuden ja lausuntojen sisältö käsiteltiin liiton hallituksessa ja huomioitiin strategian valmistelussa.

Keskustelutilaisuudessa nousi keskeiseksi keinoksi strategian toteuttamisessa seurojen toiminnan kehittäminen, jossa miekkailu tapahtuu, sekä oikeudenmukaisuus - kaikkia kolme lajia on kohdeltava tasapuolisesti ja alueellista tasa-arvoa on tuettava.

1.3 Strategian perusteet
=======

Miekkailuliiton strategian toteutumisen vaatimat rahoitukselliset ja laadulliset tulokset saavuttaakseen liiton tulee tavoitella tulevina vuosina entistä merkittävämpää valtionavustuksen nousua. Tämä on mahdollista kasvattamalla merkittävästi harrastajamäärää. Lisäksi kasvava harrastajamäärä lisää merkittävästi kassavirtaa ja tulorahoitusta miekkailun piriissä sekä seura että liittotasolla.

Tavoite on perusteltu arvioitaessa valtionavun määrää suhtessa harrastajamääriin vastaavissa vertailuun soveltuvissa olympiakamppailulajeissa. Vertailtaessa liittoa näihin kohderyhmiin, on realistista tavoitella pitkällä aikavälillä jäsenmäärän kasvattamista 10.000 jäseneen nykyisestä noin 2.000 jäsenestä. Tämä tavoite tulee ohjaamaan liiton toimintaa.

Jäsenmäärän kasvattaminen toteutuu seurojen määrän lisäämisellä ja nykyisten seurojen toiminnan tukemisella seuratstrategian, mutta myös välillisten tukien kuten "www.sporttityollistaa.fi" ohjelman kautta .

Vertailtaessa muiden olympiakamppailuljajien tulorahoitusta ja huippu-urheilun tuloksia, sekä arvioidesa kansainvälisesti muita miekkailuliittoja, voidaan perustellusti todeta että sponsorirahoituksella ei ole ensisijaista merkitystä liiton tulorahoituksen kehityksessä. Tärkeimpänä tulorahoituksen ja tulevan kasvun indikaattorina voidaan pitää harrastajamäärän kasvua. Tämä voidaan todeta myös tarkastelemalla toteutunutta trendiä miekkailun tulorahoituksen ja harrastajamäärän kasvua viimeisen kuuden vuoden aikana.

Siten strategiaprosessin aikana syksyllä 2010 todettiin, että liiton kannattaa pysyä nykyisessä strategiassa ja keskittyä harrastamäärän kasvattamiseen, joka lisää tulorahoitusta lajille - joka lisää henkilötyövuosien määrää miekkailussa sekä huippu-urheilun tuloksia ja näkyvyyttä.

1.4. Seuratyön tukemisen strategia 2015
=======

Liiton seuratoimintatyöryhmä toteutti valmiiksi vuoden 2010 aikana SLU:n Sirpa Korkatin johdolla liiton seuratoiminnan tukemisen strategian: “Miekkailua pistävän hyvissä seuroissa – Suomen Miekkailuliiton seuratoiminnan tukemisen strategia 2010 – 2015”. Valmistellusta strategiaehdotuksesta pyydettiin lausunto seuroilta ja se hyväksyttiin osaksi liiton toimintaa. Strategia on syntynyt vuoden 2009 SLU:n kanssa solmitun seuratyön kehitysprojektin tuloksena.

Seuratstrategiassa linjataan, että miekkailu on kehittävä, monipuolinen ja kaikenikäisille sopiva liikuntaharrastus, jota on mahdollisuus harrastaa kuntoillen, kilpaillen tai huippu-urheilutavoittein. Miekkailuseurat tarjoavat paikan harrastaa, osallistua seuratoiminnan eri muotoihin ja kasvaa miekkailijaksi jokaisen omien tavoitteiden mukaisesti. Suomen Miekkailuliitto haluaa tukea ja auttaa jäsenseurojaan seurojen toiminnan kehittymisessä ja perustoiminnassa. Liiton seuratoiminnan strategia on ennen kaikkea seuratoiminnan tukemisen strategia niistä asioista, joita SML haluaa vahvistaa koko miekkailu-urheilun kehittymisen kannalta.

Seuratyön strategia on koknoaisuudessaan tämän toimintakertomuksen liitteenä.

2. Etutyö
=======

2.1. Yleiskatsaus
=======
Vuonna 2010 liiton etutyö kehittyi ja laajeni strategian mukaisesti. Painopiste siirtyi yhä enemmän kansalliseen etutyöhön, jossa arvioitiin vaikuttavuus suurimmaksi strategian toteuttamisen näkökulmasta. Etutyö sisälsi siten erityisesti toimenpiteitä joilla pyrittiin turvaamaan miekkailijoiden määrän kasvaminen, huippumiekkailijoiden harjoitusolosuhteiden kehittämisen ja miekkailun piirissä työskentelevien ammattilaisten määrän lisäämisen.

Miekkailuliiton valtiontuen määrä on kasvanut erittäin voimakkaasti viime vuosien aikana. Tämä johtuu osittain miekkailun toiminnan laajenemisesta ja osittain aikaisemmasta tilanteesta jossa liiton saaman tuen määrä ei vastannut vastaavien olympikamppailulajien saamaa tukea. Varmistaakseen miekkailun valtiontuen myönteisen kasvun myös tulevaisuudessa siten että se kuvastaa liiton toiminnan kasvua ja laadullista kehittymistä - keskeiseksi teemaksi muodostui vuoden 2010 etutyössä valmistelut uuden lajin tuomiseksi liiton toimintaan.

Liikuntalain valmistelu ja muutokset suomalaisen liikunnan ja urheilun toiminnassa tukivat toimenpiteitä joiden mukaisesti liiton tulee merkittävästi kasvattaa toimintaansa turvatakseen toimintaedellytykset ja strategian toteutumisen. Liitto neuvotteli ja valmisteli nykyaikaisen 5-ottelun lisäämiseksi liiton toimintaan yhteistyössä Nykyaikaisen 5-otteluliiton, sekä Opetus ja kulttuuriministeriön kanssa.

Neuvottelujen taustalla on Opetus- ja kulttuuriministeriön halu tukea toiminnallisesti vahvempia liittoja. Siksi se kannustaa liittoja tutkimaan eri vaihtoehtoja siten, että aikaansaataisiin urheilutoiminnan laadun ja ammattimaisuuden lisäämistä. Ministeriössä uskotaan vahvasti suurempien yksiköiden tuomaan voimaan ja tästä syystä ministeriö myös kohdentaa valtionavustuksia erityisesti lajitoimintojen yhdistämiseksi lisäämällä niiden liittojen valtionavun määrää merkittävästi, jotka edesauttavat tätä suuntausta. Huomioitavaa on siis ettei ministeriön kannustus lajien toiminnan yhdistämiseksi liity julkisten rahojen säästöön eikä ministeriö pakota liittoja yhdistymään. Päinvastoin, ministeriö haluaa vahvistaa kansalaistoimintaa ja kanavoida liikunnan kansalaistoimintaan osoitettua määrärahalisäystä muun muassa lajitoimintojen yhdentymisprosessien tukemiseen.

Uuden lajin lisääminen liiton toimintaan edistää siten liiton strategisia taovitteita. Miekkailulle on luonteva tavoite nostaa pitkällä aikavälillä valtion toiminta-avustus 250.000 euroon lisäämällä harrastajiensa määrää strategiansa mukaisesti. Kyse ei ole pelkästään lineaarisesta ja orgaaniseen kasvun tavoitteen toteutumisesta. Pienelle liitolle ensimmäisen päätoimisen työntekijän palkkaaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen ammattimaisena toimintana on kriittinen tekijä ja samalla myös kiihdyttää toiminnan kasvua. Samaan kasvuun pääseminen orgaanisesti tulisi viemään enemmän aikaa.



Kuva 1

Kuvassa 1 nähdään liiton liiiton toiminta-avustuksen kehitystä suhteessa lajiliitoille myönnettyjen avustusten kehittymiseen ja myönnetyn avustuksen keskiarvoon. Vertailulukuna on käytetty vuoden 2001 avustusta euroiksi muutettuna. Vertaillessa avustuksen nousua vuodesta 2001 vuoteen 2010 Miekkailuliiton toiminta-avustus on noussut kymmenenneksi eniten 69:stä kyseisenä ajanjaksona avustusta saaneesta lajiliitosta.




Kuva 2
Tarkasteltaessa miekkailun saamaa valtion tukea suhteessa lajin harrastajamääriin voidaan todeta että miekkailun saama tuki on tällä hetkellä vieläkin hieman alhaisempi kuin muilla olympiakamppailulajeilla. Siten suhteessa lajin toiminnan tasoon ja harastajien määrään miekkailulla on perusteltuja korotustapaineta saada merkittävämpi valtion tuki. Ottaen huomioon liiton strategia on perusteltua olettaa että valtion avun tulisi seurata strategian suotuisaa toteutumista ja kasvavan yhä edelleen merkittävästi.

Valtion tuki olympikamppailulajille on kyseisten lajiliittojen merkittävin toiminnan rahoituksen lähde. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että yhä edelleen liiton kannattaa kehittää jossain määrin muita tulonlähteitä, jotka ovat tällä hetkellä hyvällä tasolla verattuna muihin olympiakamppailulajeihin. (katso kuva 3)




Kuva 3

Samanaiakaisesti on kuitenkin huomattava että valtion tuki olympiaurheilulajeille on tällä hetkellä riittämätön kun tukien määrää vertaa kansainvälisesti muihin miekkailun lajiliittoihin esimerkiksi pohjoismaissa. Tarkastelu osoittaa että Suomessa valtion myöntämä lajituki joka on ensisijainen resurssi olympiamentestyksen turvaamiseksi on riittämätön suhteesa lajin harrastajamääriin (kts. Kuva 4). Samoin on syytä kiinnittää huomiota siihen että muilla pohjoismailla tulolähteet ovat vähemmän hajautettuja joka myös tehostaa lajiliiton toiminnan keskittymistä pääasialliseen toimintaan, lajin toiminnan kehittämiseen ja urheilun huipputulosten saavuttamiseen toissijaisen tulorahoituksen organisoimisen sijaan.





2.2. Etutyön henkilöstö
=======

Liiton etutyö ammattimaistui vuoden 2010 aikana ja yhä merkittävämpi osa etutyön toteuttamisesta ja sen johtamisesta siirtyi toiminnanjohtajalle. Tämä kehitys tukee strategian mukaisia tavoitteita. Toiminnanjohtaja Tallroth-Kock vastasi etutyöhön liittyvistä toimenpiteistä etenkin SLU-yhteistön suuntaan, sekä siihen liittyvien hankkeiden koordinoimiseta. Lisäksi toiminnanjohtaja oli aikaisempaa näkyvämmin mukana myös kansainväisessä etutyössä edustaen liittoa mm. kansainvälisisssä kokouksissa.

Luottamushenkilöt toimivat edelleen vahvasti etutyöhön liittyen. Puheenjohtaja Pentikäinen vastasi etenkin etutyön strategiasta, uuden lajin koordinomisesta liiton toimintaa, kansainvälisissä kokouksissa edustamisesta, kansainvälisten kisojen tarkkailusta ja miekkailun kansainvälisestä tunnettavuuden edistämisestä kansainvälisen miekkailuliiton proootiovaliokunnasa.

Varapuheenjohtaja Someroja toimi Euroopan Miekkailu-Unionin hallituksessa ja vastasi lisäksi johtamansa kansainvälisen valiokunnan kautta Euroopassa miekkailun tasa-arvotyöstä, sekä toimi SLU:n vietintävaliokunnassa. Roope Takala edusti SLU:n kansainvälisessä valikokunnassa ja Jaana Pihkala kansainvälisen liiton kurinpitovalikunnassa. Valmennus- ja kilpailutyöryhmän puheenjohtaja Kosunen vastasi ettyöhön liittyen yhteistyöstä Huippu-urheilutyöryhmän kanssa.

2.3 Kansallisen etutyön tulokset
=======

Miekkailuliitton on osallistunut viime vuosina erittäin aktiivisesti SLU-yhteistön toimintaan. Kyseisen toiminan tulokset ja edut miekkailuseuroille tuloutuvat välillisesti ja siten niiden vaikutuksia ei voida täysin arvioida vuositasolla, mutta voidaan perustellusti arvioida että niiden vaikutukset ovat olleet erittäin merkittäviä.

Vuonna 2010 Miekkailuliitto tutustui ja kommentoi ja oli mukana valmistelemassa SLU-yhteisön Liikunnan ja urheilun Visiota, Reilun Pelin periaatteita, sekä huippu-urheilutyöryhmän toimintaa. Kyseiset strategiat ja periaattet ohjaavat tulevina vuosina suomalaista liiuntapolitiikkaa ja siten myös miekkailuseurojen toiminnan edellytyksiä. Tämän lisäksi liitto on jatkanut hyvin keskusteluyhteyksien ja yhteistyön syventämistä SLU:n organisaation kanssa kehittääkseen erityisesti miekkailun osalta liikunnan toimialuetta.

Konkreettisina tuloksina edellisten vuosin toiminnasta saimme edelleen nauttia seuratyön kehittämiseen liittyvästä suorasta tuesta sekä asiantuntijakonsultoinnista. Liitto oli aloittellisena esittämässä ja sen jälkeen käynnistämässä SLU:ssa vuonna 2008 seurakehittäjätoimintaa, johon liittyen SLU:lle palkattiin Sirpa Korkatti asiantuntijaksi. Liitto oli käynnistämässä SLU:n hallituksessa vuonna 2006 toimenpiteet seuratoiminan työllistämisen tukemiseksi sekä liikunnan yhteistapahtuman järjestämiseksi. Näiden toimepiteiden tuloksena vuonna 2010 liitolle palkattiin Your Move hankkeeseen liittyen Sportti työllistää tuella työntekijäksi Marika Mänttäri.

Liitto on ollut aktiivisesti edistämässä ja tuomassa esiin pienten liitojen yhteistoiminnan merkitystä SLU-yhteistön toiminnassa ja tämän tuloksena liitolla oli mahdollisuus osallistua mm. Olympiakomitean organisoimaan “Olympiakamppailujaien yhteiseen uutisvirtaan” joka tuo miekkailulle kansallista näkyvyyttä. Vuonna 2010 liitto aloittaa tähän alueeseen liittyen myös valmistelemaan lajien yhteistä kilpailua joka tulee YLE:n televisioitavana lähetyksenä vuoden 2011 lopulla. Liiton aktiivinen toiminta on vakuuttanut Opetus- ja kulttuuriminiesteriön sekä Olympiakomitean myöntämään nuorten tukirahoitusta lahjakaille nuorille miekkailijoille, joita myönnettiin vuonna 2011 yheensä jo 3 kappaletta kahdelle miekkailijalle. Tämän lisäksi Olympiakomitea tuki rahallisesti osallistumista alle 17-vuotiaiden MM-kisoihin.

Liitto liittyi vuonna 2010 Nuoreen Suomeen jonka sinettiseura toiminnan kautta Seurat voivat kehittää toimintansa laatua. Lisäksi liitolla oli mahdollisuus osallistua osakkaana vuonna 2010 perustettuun liikunnan arpajaisyhteisöön, joka osaltaan mahdollistaa monipuolisen rahoituksen liiton toiminnalle.

2.4 Kansainvälisen etutyön tulokset
=======

Samoin kuin kansallisessa etutyössä myös kansainvälisessä etutyössä toiminnan painopisteenä on ollut yhteisön toimintaan aktiivinen ja monipuolinen osallistuminen painottaen liiton strategisia tavoitteita.

Kansainvälisen miekkailuliiton toiminnassa on viime vuosina korostunut yhdä edelleen lajin tulevaisuuden varmistaminen osana Olympialiikettä. Tämän lisäksi kansainvälisen liiton keskipitkän aikavälin keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa että kaikilla kolmella lajilla on kumallakin sukupuolella sekä henkilökohtaiset että joukkuekisat Olympialaissa. Tällä hetkellä toteutetaan rotaatiota jonka mukaisesti yksi joukkuetapahtumaa jää pois Olympialaista vuorollaan.

Kansainvälinen miekkailuliitto on merkittävästi lisännyt tulorahoitustaan, jonka lähteenä on liiton nykyisen puheenjohtajan Alisher Usmanovin vuosittaiset lahjoitukset. Tämä rahoitus on hajautunut erilaisina tukina operatiiviseen toimintaan ja kansallisille liitoille mm. kisoihin osalistuisen tukina. Kasvaneella tulorahoituksella ei ole vielä toistaiseksi kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta kansainvälisen liiton toiminnan laatuun, joskin mahdolliset tulokset ovat vaikutukseltaan mahdollisesti nähtävissä pitkävaikutteisina.

Tarkastelujaksolla 2010 on kuitenkin havaittavissa Kansainvälisen Miekkailuliiton toiminnan demokratisoituminen. Puheenjohtajan ja hallituksen rooli ei ole yhtä merkittävä sääntömuutosten valmisteluissa ja yleiskokouksessa 2010 hyväksytyt sääntöuudistukset olivat suurimmalta osin valmisteltu aktiivisesti liiton valiokunnissa joiden merkitys on siten korostunut.

Euroopan Miekkailu-Unionin merkitys vuoden 2010 aikana on merkittävästi vähentynyt kansainvälisesä miekkailuyhteisössä. Osaltaan tähän vaikuttaa kansainvälisen miekkailuliiton entistä keskitetympi toiminta, toisaalta Euroopan Miekkailu-Unionin laadullisesti heikko hallinto ja operatiivinen toiminta.

Pohjoismaisen Miekkailu-Unionin merkitys kansainvälisessä toiminnassa tulee jatkumaan lähinnä keskustelufoorumina pohjoismaisten liittojen välillä. Ei ole todennäköistä että kansallisten liittojen vahva organisoitunut yhteistoiminta tulee muodostumaan kyseisen organisaation kautta. Siten liitto mm. luopui aktiivisesti leiritystoiminnan käynnistämisen mahdollisuuksien edistämisestä pohoismaisen Miekkailu-Unionin toiminnan kautta.

Liiton edustaja osallistui myös Euroopan veteraanien miekkailuliiton kokoukseen. Kyseinen organisaatio yhdistettäneen osaksi Euroopan kattojärjestöä.

Kansainvälisen miekkailuyhteistön vakaa tilanne ja suotuisat olosuhteet suomalaiselle miekkailulle vahvistivat tarkastelukaudella painopisteen siirtämistä kansainvälisestä toiminnasta kansalliseen etutyöhön.

Konkreettisina tuloksina liitto sai tukea kansainväliseltä miekkailuliitolta valmentajakoulutukseen, junioreiden arvokisoihin osallistumiseen ja kansainvälisiin kokouksiin osallistumiselle.

Merkittävimpänä tuloksena kansainväisestä etutyöstä oli kansainvälisen miekkailun tasa-arvoon keskittyneen tilaisuuden organisointi, jonka johtajana toimi liiton varapuheenjohtaja Someroja. Liiton tuomarina Grönholm sai kutsun tuomariksi junioreiden ja senioreiden EM kilpailuihin. Liiton
puheenjohtaja Pentikäinen johti ensimmäisenä suomalaisena ulkomailla maailmacupin osakilpailua, Moskovan säilän Grand Prix kilpailua 11-16.02.201.

Kansainvälisen liiton promootiovaliokunnassa Puheenjohtaja Pentikäinen pyrki vaikuttamaan mm. siiheen että kansainvälinen miekkailuliitto ottaa käyttöön rotaatiojärjestelän maailmancup-kilpailujen järjestämisessä, joka mahdollistaisi myös Suomelle MC-kisojen järjestämisen sekä laaja-alaisesti miekkailun tunnettavuuden edistämisstä hyödyntäen digitaalista viestintätekonlogiaa.

2.5 Uusi laji liiton toimintaan
=======

Vuoden 2010 aikana liitto valmisteli uuden lajin, nykyaikaisen 5-ottelu lisäämistä liiton toimintaan. Neuvottelut sisälsivät yhteistyössä Suomen Nykyaikaisen 5-otteluliiton kanssa sovitun aikataulun, työryhmiin organisoitumisen, neuvottelut Opetus- ja kulttuurimininisteriön kanssa, sekä keskutelutilaisuuden seuroille 30.10.2010, seurojen lausuntokierroksen ja laajan viestinnän seuroille uuden lajin vaikutuksista toimintaan.

Kyseiseen muutokseen liittyen perustettiin erityinen strategiatyöryhmä, johon kutsuttiin jäseneksi kummankin liiton puheenjohtajat, varapuheenjohtajat, toiminnanjohtajat ja asiantuntijajäsenenä Suomen Ladun toiminanjohtaja Eki Karlsson.

Neuvottelut etenivät hyvässä yhteisymmärryksessä ja sen tuloksena sovittiin pääperiaatteet esiteltäväksi jäsenseuroille: liiton sääntöjen muutos, sopimus lajin siirtymisestä sekä periaatteet uuden lajin taloudellisen tuen jatkumisesta liiton piiristä. Uuden lajin muodostuessa osaksi liiton toimintaa samalla Suomen Nykyaikaisen 5-otteluliiton toiminta päättyisi ja valtionapu ohjattaisiin Miekkailuliitolle.

Puheenjohtaja Pentikäinen toteutti marraskuussa erillisen seurakyselyn jossa kartoitettiin seuroilla saatavilla olevaa tietoa valmisteltavaan päätökseen liittyen. Liiton keskustelupalstalla järjestettiin aktiivista keskustelua aiheeseen liittyen ja Puheenjohtaja Pentikäinen osallistui aktiivisesti keskusteluun vastaten erilaisiin kysymysiin aiheeseen liittyen. Keskustelupalstalta saatiin aktiivisia kommentteja ja ne kerättiin ja käsiteltiin valmistelutyöhön liittyen.

Seurojen keskustelutilaisuus 30.10.2010 oli hyvähenkinen tilaisuus, jossa todettiin että lisäkeskustelu aiheesta on toivottavaa. Seurojen lausunnot käsiteltiin liiton hallituksessa ja todettiin että seuroilla on vahva toive jatkaa keskustelua aiheeseen liittyen. Keskustelun tavoitteena nykyaikaisen 5-ottelun lisääminen liiton toimintaan ja aiheesta päättäminen ylimääräisessä yleiskokouksessa keväällä 2011. Lisäksi lausunnoissa toivottiin, että toiminnanjohtaja esittelee muutosten vaikuksia seurojen toimintaan seurakäyntien yhteydessä, jotka järjestetään ennen lopullista päätöstä joulu-helmikuun aikana.

Lisäksi aiheeseen liittyen järjestettiin informaatiotilaisuus syyskokouksen yhteydessä, johon kutsuttuna asiantuntijana osallistui SLU:n kehitysjohtaja Rainer Anttila

2.6 SLU-yhteisössä etutyö
=======

Liito osalllistui aktiivisesti SLU-yhteisön liikunnan ja urheilun vision valmisteluun varapuheenjohtaja Marja-Liisa Somerojan johdolla SLU:n viestintävaliokunnan toiminnan kautta. Liitto ilmaisi tyytyväisyytensä kevätkokouksessa 6.5.2010 hyväksyttyyn visioon ja ilmaisi arvionsa että
Visio 2020:n tärkeänä ansiona on oivallus liikunnan elämänkaari ajattelusta, jonka tuominen mukaan liikuntajärjestöjen strategiatyöhön luo valtavia uusia mahdollisuuksia. Haluamme nostaa vision tarkoituksen määrittelyn keskiöön liikunnan ja urheilun moniarvoisuuden. Kyseessä on valtava voimavara: liikunta ja urheilu täydentävät toisiaan. Ilman liikuntaa ei ole olemassa urheilua ja urheilun huippusuorituksia. Toisaalta huippu-urheilu innostaa liikkumaan. Nämä ei ole poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä vaihtoehtoja jonka oivaltaminen edistää liikuntajärjestöjen uudistumista ja onnistumista tavoitteissaan.

Reilun pelin, SLU:n eettisten periaatteiden päivitykseen, liitto osallistui aktiivisesti kommentoimalla valmisteluluonnosta, sekä esittelemällä Reilun Pelin Seminaarissa SLU:n kutsusta liiton omassa toiminnassa avoimmuden, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisuuden toteutumista. Puheenjohtaja Pentikäinen esitteli seminaarissa liiton näkemyksen jonka oli valmistellut yhteistyössä Helsingin Miekkailijoiden kanssa , jonka liitto oli kutsunut arvioimaan periaatteiden toteutumista jäsenen näkökulmasta.

Liiton edustajat ovat pitäneet vuoden 2010 aikana aktiivisesti yhteyttä SLU:n asiantuntijoihin ja johtoon edistääkseen laaja-alaisesti liikuntajärjestöjen toimintaa Suomessa sekä saamalla konsultointia liiton toimintaan.

Liitto osallistui SLU:n jäsenjärjestöjen yhteisen arpajaisyhteisön perustamiseen. SLU on jo pitkään toiminut seurojen varanhankintaan kehitetyn Lumilyhtyarpa -projketin tukijana. Nyt vuorossa on liittojen varanhankintaan kehitetty konsepti, tavara-arpajaiset, jonka perustuu ruotsalaisen Miljonlotteriet konseptiin.

Your Move ja Sportti työllistää hankkeeseen liittyen palkattiin Marika Mänttäri Your Move- hankkeen vetäjäksi. Määräaikainen työsuhde tukipäätöksen mukaisesti kestää maraskuusta kesäkuuhun 2011.

Nuoren Suomen hallitus kokouksessaan 1.2.2010 hyväksyi Suomen Miekkailuliitto ry:n Nuori Suomi ry:n jäseneksi. Toimintaan liittyen liitto määritteli sinettieurakriteerit. Liitto sitoutuu toimintaan pitkäjänteisesti toimintaan. Liitto mm. tarkastaa omat Sinettiseuransa ensin kerran kahdessa vuodessa ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Auditointikäyntien tarkoituksena on verrata seuran nykyistä toimintaa Sinettiseurakriteereihin.

Auditointikäynnistä vastaa lajiliitto ja siinä on usein mukana myös aluejärjestön edustaja. Seura voi olla myös itse aktiivinen ja ottaa yhteyttä omaan lajiliittoon ja sopia auditoinnista liiton edustajan kanssa. Liiton Nuori Suomi-vastaavaksi nimettiin luokanopettaja Meri-Maaria Eloranta. Ensimmäiseksi sinettiseuraksi hyväksyttiin Oulun Miekkailseura.

2.7 Huippu-urheilutyöryhmän työn tukemnen
=======

Liitto tuki kansallista huippu-urheilutyöryhmän toimintaa antamalla lausuntoja ja osallistumalla keskustelutilaisuuksiin.

Liiton arvion mukaan Huippu-urheilun kannalta on tärkeää, että jatkossa tuki ja valmentautuminen pyritään rakentamaan mahdollisimman paljon valmennettavan huippu-urheilijan ehdoilla ja kyseisen urheilijan erityistarpeet huomioiden. Tällä tavalla pystytään todennäköisesti hyödyntämään tehokkaammin käytettävissä oleva sekä taloudellinen että tiedollinen tuki.

Miekkailuliitolla tulee jatkossakin olla tärkeä rooli juniori- ja harrastetoiminnan kehittämisessä. Huippu-urheilussa liiton rooli on koordinoida ja suunnitella toimintaa pitkäjänteisesti ja kehittää koko Suomen miekkailuympäristöä niin, että täältä on mahdollista nousta huippu-urheilijaksi myös miekkailijana. Varsinkin tässä toiminnassa on yhteistyö eri lajiliittojen ja Olympiakomitean kanssa erittäin tärkeässä roolissa. Pienten liittojen ei ole kannattavaa, eikä edes mahdollista, yrittää kehittää kaikkia asioita itsekseen.

Mikäli huippu-urheilun tukemisessa siirrytään jatkossa horisontaalimpaan malliin, jossa tuki kohdistuu vielä suorempaan urheilijalle, tulee Miekkailuliiton kuitenkin koordinoida ja olla tietoinen huippu-urheilijoiden valmentautumisesta ja suunnitelmista. Miekkailuliiton on myös huolehdittava erilaisten tuki- ja valmentautumismahdollisuuksien tiedottamisesta miekkailijoille ja heidän valmentajilleen.

Valmennusosaamisen kehittäminen ja jo olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen tekemällä yhteistyötä muiden lajiliittojen ja Olympiakomitean kanssa on pienille lajiliitoille ehdottoman tervetullut toimintamalli. Tämän mahdollistamiseksi vaaditaan kuitenkin selkeää johtajan roolia Olympiakomitealta, jotta toiminta saadaan käynnistymään ilman, että lajiliitot alkavat itse keksimään omia toimintamalleja.

Vaikka huippu-urheilu on näiden ehdotusten pääasiallisena kehityskohteena, ei tule unohtaa, että suomalaisessa urheilussa kaikki pohjautuu seuroissa tapahtuvaan junioritoimintaan. Tämän toiminnan edellytykset eivät saa vaarantua, vaan niitäkin tulee parantaa samalla. Yleinen valmennuksen kehittäminen ja yhteistyö seurojen ja lajiliittojen välillä kehittää myös juniorityön laatua jatkossa.

Suomen Miekkailuliitto on valmis osallistumaan huippu-urheilutyöryhmän esittämään muutosprosessiin. Jotta tasa-arvoinen tukipolitiikka ja yhteistyö eri lajiliittojen välillä saadaan toimimaan, on Olympiakomitean otettava selkeä rooli järjestelmän kehittämisessä.

2.8 Women and Sports Workshop
=======

Kansainvälisen toiminnan merkittävimmäksi tapahtumaksi muodostui liiton varapuheenjohtaja Somerojan johdolla järjestetty kansainvälinen workshop miekkailun maailmanmestaruuskisojen yhteydessä, Pariisissa, 10.11.2010.

Somerojan johtaman Euroopan Miekkailu-Unionin naistenvaliokunnan organisoiman tapahtuman järjestelyistä vastasi Ranskan Miekkailuliitto ja se järjestettiin Ranskan Olympiakomitean tiloissa. Tilaisuudessa huomioitiin mm naisten erilainen suhtautuminen lajiin ennemminkin kuntolajina ei niinkään urheilumuotona. Tilaisuudessa kehiteltiin myös toimintatapoja joilla kannustaa naisia osallistumaan aktiivisemmin valmennukseen, tuomaritoimintaa sekä urheilun johtotehtäviin.

2.9 Miekkailun kansainvälisen tunnettavuuden edistäminen
=======

Kansainvälisesti miekkailun tietoisuuden lisäämiseksi liitto osallistui kansainvälisen miekkailuliiton promootiovaliokunnan toimintaan, jonka jäsenenä on puheenjohtaja Pentikäinen. Valiokunta kokoontui 4-5.9.2010 Lausannessa, Sveitsissä sekä seurasi asettamiensa tavoitteiden toteutumista, kuten mm. maailmancup osakilpailujen rotaatioperiaatteen ottamista käyttöön ja digitaalisen median tehokkaampaa hyödyntämistä viestinnässä. Kokouksessa kiinnitettiin lisäksi huomiota kisojen tarkkailijoiden raporttien tason vaihtelevuuteen ja annettiin suositus yleiskokoukselle, että läpinäkyvää visiirimaskia ei enää käytetä floretissa ja kalvassa, koska se voi vaarantaa miekkailijoiden turvallisuuden.[attachment=0]Kuva_4.jpg[/attachment]

_________________
Kimmo Pentikäinen
+358 50 506 5412 mobile
eutnimi.sukunimi@miekkailu.fi