Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto

Avaan tähän uuden aiheen, johon toivon seurojen liittävän lausuntonsa strategiapäivityksestä.

Rovaniemen miekkailijat ry

Lausunto Suomen miekkailuliitto ry:n strategiapäivityksestä

SML:n hallitus esittää syyskokoukselle Miekkailuliiton vuonna 2006 hyväksytyn strategian päivitystä. Vuonna 2007 strategiaa päivitettiin niin, että tavoitteita katsottiin voitavan toteuttaa tehokkaimmin seuratoiminnan kehittämisen kautta. Miekkailuliiton jäsenmäärä ja seurojen määrä onkin lisääntynyt strategiassa kirjattuja tavoitteita nopeammin. Tältä osin strategia on toteutunut erinomaisesti.

Yleisiä huomioita
Pitkän aikavälin tavoitteita on tarkennettu korostamalla miekkailun näkyvyyttä. Tämä on epäilemättä tärkeä tavoite. Toisaalta näkyvyys ei sinänsä ole tae miekkailun merkittävyydestä tai kiinnostavuudesta. Näkyvyydestä ei automaattisesti seuraa harrastajamäärien kasvua. Tältä osin näkyvyyden tavoitetta voisi kenties tarkentaa.

SML:n strategiapäivityksessä käytetyt käsitteet ovat sekavia ja osittain epäloogisia. Arvot, keinot ja päämäärät (tavoitteet) ovat sekoittuneet eivätkä anna kirkasta kuvaa siitä, mihin arvoihin toiminta perustuu, ja miten arvoista johdetaan keinot, joiden avulla tavoitteisiin päästään.

SML:n strategian tavoitteet ovat määrällisiä. Tämä on käytännöllistä, sillä lukumääriä on helppo mitata. Laadullisia tavoitteita ei ole määritelty mitenkään, ja tätä pidämme puutteena. Strategiassa kun kuitenkin puhutaan mm. toiminnan laadukkuudesta. Huippu-urheilun menestys voi toki olla yksi mittari toiminnan laadukkuutta mitattaessa. Suurin osa toiminnasta tapahtuu kuitenkin harrastajien parissa ja tätäkin toimintaa pitäisi jonkinlaisilla laatukriteereillä arvioida.

Yksityiskohtaiset kommentit (numerot viittaavat strategiapäivityksen alakohtien numerointiin)

3. Lähtökohdat
Strategiapäivityksen lähtökohdat on ilmaistu kolmella bullet pointilla. Lähtökohdat ovat varmaan oikeansuuntaisia, mutta niiden perustelut eivät tule missään ilmi. Koska lähtökohtia ei ole mitenkään perusteltu, ne jäävät irralliksi sloganeiksi, joiden todistusarvoa voi epäillä. Lähtökohtien ytimekkäät perustelut muodostaisivat paremman kontekstin strategialle.

4. Kannustavat arvot
Tämä alakohta vaatii huolellisen uudelleen muotoilun. Kuviossa on esitetty ympyrän sisällä strategian tavoitteet (päämäärät). Päämäärään pyritään tiettyjä keinoja käyttämällä, näitä ovat esimerkiksi seuratoiminta ja laadukas valmennus. Seuratoimintaa ja valmennusta ohjaavat miekkailun arvot. Nämä miekkailun arvot nousevat esiin esimerkiksi säännöistä ja miekkailuun liitetyistä muista arvoista, kuten sosiaalisuus (olisiko yhteisöllisyys parempi sana?) ja terveys.

Arvot (eivät edes kannustavat arvot) eivät ole keinoja, kuten strategiapäivityksessä sanotaan. Arvot ovat yhteisesti hyväksyttyjä, kaikkea toimintaa ohjaavia (yleensä) eettisiä ja moraalisia periaatteita. Niiden pohjalta valitaan toimintatavat, jotka noudattavat ja tukevat näitä arvoja.

Kuviossa on ilmeisesti pyritty kuvaamaan näitä päämääriä, keinoja ja arvoja tiiviisti, mutta kuvio ei aukea, ennen kuin näiden elementtien väliset suhteet ovat oikealla kohdalla. Kuviota tulisi selkeyttää.

5. ja 6. Tavoitteet
Kuten aiemmin totesimme, strategiassa ei määritellä laadullisia tavoitteita ollenkaan. Tämä on mielestämme puute, sillä miten muuten voisimme arvioida työmme laadukkuutta?

Strategiapäivityksessä on mielestämme epärealistiset tavoitteet suhteessa seurojen ja miekkailijoiden lukumäärään. Seurojen perustaminen ja alkeiskurssien pitäminen paikoissa, joissa aiemmin miekkailuseuroja ei ole ollut, ei ole riittävä edellytys seuran toimimisella ja kehittämiselle. Jonkun entisen miekkailijan ”löytäminen” uudelta paikkakunnalta ei sekään takaa toimintaa, saati seuran toiminnan pyörittämistä.

Kuuden vuoden kokemus miekkailuseuran perustamisesta ja kehittämisestä erittäin urheilumyönteisessä kaupungissa on opettanut meille mm.
• Seuran toiminnan pyörittäminen ja kehittäminen vaativat sitoutumista. Seuraa perustettaessa pitäisi huolellisesti harkita, onko näköpiirissä riittävä määrä ihmisiä, jotka sitoutuisivat seuran toimintaan useaksi vuodeksi. Monet seurat toimivat hyvin ohuella pohjalla, muutaman ihmisen työpanokseen nojautuen. Tämä on riskitekijä seuran toiminnan jatkuvuutta ajatellen.
• Valmentaminen ja opettaminen ovat vaativia tehtäviä. Vaikka seuraohjaajia koulutetaan, se ei yksistään takaa sitä, että näistä ohjaajista tulisi seuraohjaajia. Muiden oppimisesta vastuun ottaminen ja omassa ohjaajatyössä kehittyminen vaativat tietynlaista suuntautuneisuutta ja halua vastuun kantamiseen. Kaikista siihen ei ole – eikä tarvitsekaan olla.
• Moni miekkailun harrastaja ei miellä urheiluseuratoimintaa kaupallisesta liikuntatarjonnasta poikkeavaksi. Tällainen miekkailun harrastaja maksaa harjoitusmaksun ja odottaa saavansa sitä vastaan ohjatun liikuntatuokion. Tällaiseen harrastamiseen ei liity ajatusta siitä, että osallistuisi seuran toimintaan mitenkään muuten. Jos harrastajamääriä kasvatetaan, tällaisten harrastajien määrä myös kasvaa. Se ei poista seuratoiminnan pyörittämiseen liittyviä haasteita mitenkään.
• Näkyvyys sinänsä ei tuo harrastajia. Olemme kuuden vuoden toimintamme aikana olleet maakunnan päälehdessä lähes kuukausittain. Tämän lisäksi olemme miekkailleet kauppakeskuksissa, esitelleet miekkailua kouluissa ja opettajankoulutuksessa, järjestäneet työyhteisöjen liikuntapäiviä jne. Miekkailuun pariin tulevien määrä on pysynyt vuosittain jokseenkin samana.

Rovaniemellä 9.11.2010

Leo Pekkala
Puheenjohtaja, Rovaniemen miekkailijat

_________________
Leo Pekkala
Rovaniemen miekkailijat