|
Hieman pohdintaa eri tekijöiden vaikutuksista:
Rankingia suunnitellessa on tärkeää huomioida se, mihin rankingia on tarkoitus käyttää; arvokisavalintoihin, miekkailijoiden järjestämiseen vai aloittelijoiden motivoimiseen. Vaikka sitä ei esim. arvokisavalintoihin voisi sellaisenaan käyttääkään, on syytä miettiä voidaanko sen jotain osaa käyttää hyödyksi näitä valintoja tehdessä. Esimerkiksi voisi laskea erillisen arvokisarankingin, johon otetaan mukaan vain tietyt kilpailut kansallisen rankingin mukaisilla pisteillä. Tällöin ei tarvitsisi arvokisoja varten miettiä erillistä pisteytystä, vaan ainoastaan huopmioitavat kilpailut.
Ranking on projektio todellisuudesta numeroksi (Kiitos teemu loistavasta ilmauksesta). Jotta se olisi vähääkään oikeudenmukainen, on otettava huomioon suuri joukko eri asioita. Jo yksittäisen kisan pisteytyksessä on muuttujia vähintään kolme: kilpailun koko, miekkailijan sijoitus ja kilpailun taso.
Kilpailun koko vaikuttaa nykyisessä rankingissa pisteisiin suoraan lineaarisesti, eli yksi kilpailija lisää tuo sijasta X yhden pisteen lisää. Ehdottamassani uudessa systeemissä kilpailun koko nostaa pisteitä portaittain, eli lisättäessä miekkailijoita ei tule lisää pisteitä ennen kuin päästään seuraavan portaan yli, jolloin pistepotit äkkiä 1½-kertautuvat. Tämä on selkeä heikennys nykyiseen systeemiin. Toisaalta Niko Vuorinen kyseenalaisti myös sen, onko lineaarinen (porrastettu tai ei) kokoriippuvuus ylipäätään tavoittelemisen arvoinen. Kuuluuko 200 miekkailijan kilpailun voitosta saada tuplapisteet 100 miekkailijan kilpailuun verrattuna?
Toinen muuttuja on sijoitus. Nykyisen ranking-järjestelmän ongelmat juontavat pääosin juurensa siihen, että pisteytys riippuu suoraan lineaarisesti sijoituksesta. Yhden sijan parannus tuo lisää yhden pisteen läpi koko tuloslistan (ei top 8). Näin ollen pisteet riippuvat suoraan siitä, montako miekkailijaa jää taakse, ei siitä paljonko niitä vielä löytyy edeltä. Ehdottomassani järjestelmässä (samoin kuin FIE-rankingissa) pisteet määräytyvät eksponentiaalisesti cup-kierrosten mukaan portaittain. Näin ollen N kappaletta cup-otteluita voittaneen miekkailijan peruspistepotti on kisan koosta riippumatta (lähes) sama. Cup-kierrosten mukainen porrastus ainoa looginen tapa porrastaa sijoitus. Jokaisen cup-kierroksen jakaminen kahteen osaan (palkitseminen hyvin miekkailluista alkueristä) on sinänsä mielivaltaisesti sijoitettu porras. Tämän portaan jakaminen osiin (esim: jos 16. sijasta saa 8 pistettä ja 8. sijasta 16 pistettä, saisi sijoista 9 -16 pisteitä vastaavasti 12 - 8 tasavälein, huomioidaan 1 desimaali) toisi listaan paremman erottelukyvyn. Samalla menetelmällä voitaisiin loppupäässä järjestää miekkailijat tarkemmin. Toisaalta kummasta kuuluu saada enemmän pisteitä, viimeisestä sijasta 10 miekkailijan kisassa vai 100 miekkailijan kisassa?
Koska ehdottamassani järjestelmässä sekä sijoituspisteet että kilpailun koko on porrastettu, kerääntyy ranking-listan loppupäähän paljon miekkailijoita samoilla pisteillä, mikä haittaa rankingin tehtävää paremmuusjärjestyksen näyttäjänä. Siinä mielessä hienompi jaottelu etenkin häntäpäässä olisi hyväksi.
Kolmas muuttuja on kilpailun taso, joka voidaan hoitaa hyvin kertomalla kilpailun koon ja sijoituksen mukaan määräytyvät peruspisteet kilpailun tason mukaisella kertoimella. Tämä toimii hyvin, jos kertoimet ovat järkevät ja selkeästi perustellut. Tässä keskustelussa onkin tullut aiheellisesti (ja esimerkkien kera) esille paineita muuttaa joidenkin kisatyyppien kertoimia.
Yllämainittujen muuttujien lisäksi rankingiin vaikuttavat kullakin kilpailijalla kokonaispisteisiin laskettavien yksittäisten pistepottien määrä, sekä pistepottien vanhenemisaika.
Laskettavien kilpailujen määrää on helppo muuttaa, ja Ville Elonheimo sen laskemista etenkin juniorisarjoissa perustelikin ansiokkaasti.
Pisteiden vanhenemisaika on tällä hetkellä vuosi rankingin päivityspäivästä taaksepäin. Se on looginen ajanjakso, koska useimmat kilpailut järjestetään vuoden välein. Siinä pitää kuitenkin olla mahdollisuus joustaa päivämäärissä kumpaankin suuntaan, koska joiden kin kilpailujen ajankohta saattaa muuttua vuodesta toiseen helposti kuukauden verran. Toisaalta vuosi on pitkä aika, ja miekkailijan kilpailusijoitusten tasossa saattaa sen aikana tapahtua paljon muutosta, etenkin juniorisarjoissa sekä esim. pidempiaikaisen sairastumisen vuoksi. Vuoden ranking on helposti aina puoli vuotta jäljessä.
Sitten on vielä rankingin päivittäjän (ja kilpailun jälkeen omia pisteitään miettivän miekkailijan) näkökulma. Rankingin olisi hyvä olla yksinkertainen, jotta pisteet voi laskea tai vähintäänkin arvioida päässälaskuna. Monimutkainen pisteytysjärjestelmä tuo päivittäjille paljon työtä, tai sitten rankingin ylläpitämien täytyy automatisoida (edellyttää helposti koko tulosten syöttämistä järjestelmään tietyssä muodossa, vaikka vain yksi suomalainen miekkailija osallistuisi kisaan. Automaattisen järjestelmän kyvystä joustaa voinee Teemu Tokola kommentoida tarkemmin.) Niin kauan kun järjestelmää pyöritetään käsipelillä, on sen oltava yksinkertainen.
Niku Kivekäs
_________________ Jos et yritä, et koskaan saa tietää mihin et pysty.
|