|
No se oli kaukana! Etelä-Korea on aika miellyttävä maa, ihmiset ovat yleisesti ottaen ystävällisiä, ja vaikka englannintaito oli aika vähissä, he vain nyökyttelivät päätään ja hymyilivät rohkaisevasti. Ja ruoka oli hyvää! Jotkut maut olivat hiukan erikoisia, mutta kokemus oli mukava. Näimme Himalajat, lensimme niiden yli auringon sarastaessa - ne olivat kieltämättä mahtavia. Matka oli kyllä pitkä, me lensimme Seouliin Düsseldorfista ja Dubain kautta. Taebaek City on pieni maalaiskaupunki, jonne oli bussilla matkaa Seoulista 4-5 tuntia. Hotellimme oli sitten kolmen vartin päässä itse kisapaikalta.
Miekkailupaikasta - saleja oli kolme, harjoitusta varten, alkuerille ja pudotuspeleille+finlaaleille. Näimme myös avajaisseremonian, se oli todella vaikuttava, nähtiin korealaista kansanpukua ja kuultiin kansanmusiikkia. Harjoittelin brittien, kanadalaisten, ruotsalaisten, israelilaisten ja belgialaisten kanssa, siellä tuli tutustuttua moniin miekkailijoihin. Kisapaikan buffetti oli erinomainen, se jäi mieleen!
Itse kilpailu- kadeteissa oli 65 (vai oliko se 64? kun se vaihteli niin tiuhaan) osaanottajaa. Sekaannuksen vuoksi alkueräryhmäkin vaihtui viime tingassa. Itselläni oli todella kovat alkuerät, paljon vaikeammat kuin viime vuonna, tosin tiesin tänä vuonna mitä ovat MM-kilpailut ja olin valmis, joten miekkailukin sujui mielestäni paljon paremmin. Moni ottelu jäi hyvin täpärälle, loppujen lopuksi voittoja kerääntyikin sitten vain yksi. En ihan päässyt jatkoon pudotuspeleille, sillä ne leikattiin 50'n kohdalla. Itse olin siis 54. Eräs kokenut belgialainen klubitoverini päätyi kolmannelle sijalle!
Junioreissa meitä oli 72. Alkuerät olivat taas todella kovat - sain vastaani itse maailmanmestarin, joka voitti sitten tänäkin vuonna mestaruuden, sekä viime vuoden pronssimitalistin, enkä mielestäni heillekään huonosti pärjännyt. Keräsin tälläkin kertaa yhden voiton. Pistot eivät kuitenkaan aivan riittäneet, kun kerran huonoksi onneksi jäin ensimmäiseksi, joka ei päässyt pudotuspeleille. Yksikin pisto olisi riittänyt, jotta olisin päässyt jatkoon ja saanut ainakin 6 MC-pistettä! Mutta eihän tässä hommassa kannata jossitella - lopputulos oli siis 57.
Lopputulos oli siis omia odotuksiani huonompi, mutta rehellisesti ottaen olen kyllä tyytyväinen, miekkailu sujui.
Britit jäivät samaan hotelliin, niiden kanssahan oli sitten kiva jutustella.
Oli siellä kiva nähdä suomenlippuja kaduilla ja saleissa, mutta kyllä Suomen joukkue jäi tänä vuonna vähän pieneksi.. toivottavasti se on suurempi ensi vuonna Turkissa!
Iloisin terveisin,
Outi
P.S. Kuviakin otettiin, mutta en vain tiedä, miten saisin ne esille.. vinkkejä?
|