Pitkään ranskalaista miekkailua seuranneena, siellä usein harjoitelleena ja sen koulua suuresti arvostaneena, ole seurannut viime vuosina
tulosten hiipumista huolestuneena, odottaen kuitenkin aina pelastavaa olympiavuotta. Tällä kertaa vuodesta ei kuitenkaan enää tullut pe-
lastusta, vaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1960 Rooman olympialaisten poistuivat gallit kisoista ilman mitalin mitalia. Mikä mahtaa
olla syynä ranskalaisen miekkailun alennustilaan?
Jälkipyykki alkoi jo kisojen aikana, kun Ranskan miekkailuliiton puheenjohtaja, Frédéric Pietruszka ( floretin kolminkertainen olympiamitalisti)
ja valmennuspäällikkö Eric Srecki (ei kaivanne vielä esittelyjä) pitivät Lontoossa lehdistötilaisuuden, jossa puheenjohtaja vaati suorasanai-
sesti huippu-urheilujohtaja Patrice Menonin (myöskin floretin ex-maajoukkuevalmentaja) eroa. Puheenjohtaja katsoi hänen epäonnistuneen
tehtävässään antaen samalla synninpäästön urheilijoille ja valmentajille. Tästä asiasta Pietruszka ja Srecki taas ovat julkisesti eri mieltä.
Yllättävää oli vielä varsinkin se, että puheenjohtaja nosti tällaisessa tilaisuudessa myös esiin liitossa esiintyvät henkilöristiriidat. Luultavasti
käynnissä on kova peli puheenjohtajan paikasta, jossa vastustajana on esiintynyt Isabelle Lamour ( puoliso Jean-Francois Lamour, kaksinker-
tainen olympiavoittaja ja Ranskan entinen urheiluministeri).
Ilmeisesti ongelmia ei kuitenkaan ole ainoastaan miekkailussa, vaan koko ranskalaisessa urheilujärjestelmässä. "Le Monde"-lehti julkaisi ennen
kisoja kolmiosaisen artikkelisarjan, joka otsikoitiin "Onko Ranska enää huippu-urheilumaa?". Artikkelisarjassa kritisoidaan järjestelmää tai pi-
kemminkin toimintatapaa, jota Suomessakin ollaan kehittämässä ja kehitetty jo jonkin aikaa, mutta jonka katsotaan olevan riittämätön tavoi-
teltaessa kansainvälistä huippua. Lyhyesti: urheilun ja opiskelu/työelämän yhdistämisen katsotaan olevan mahdotonta huippu-urheilussa.
Artikkelissa haastatellaan myös kahta ranskalaista "toisinajattelijaa", tennisvalmentaja Hervé Romain'ia ja miekkailuvalmentaja Christian
Baueria, joista varsinkin ensinmainitun metodit tuovaan mieleen entisen itäblokin (en kuitenkaan viittaa dopingiin). Teksti on luettavissa
englanninkin kielisenä italialaisesta osoitteesta
www.accademiadellascherma.it, klikkaa etusivun oikeassa ylälaidassa kohtaa attualità -
"A schizoid operation". Mielenkiintoista luettavaa huippu-urheilusta kiinnostuneille ja etenkin huippu-urheilijoiksi aikoville.
Samassa osoitteessa löytyy vielä Christian Bauerin haastattelu "There is no respect for a coach in France", missä hän kertoo kokemuksis-
taan Ranskan, Italian, Kiinan ja Venäjän maajoukkuevalmentajana. Artikkeli kiinnostanee suomalaisiakin kollegoja, onhan kyseessä yksi kaik-
kien aikojen menestyksekkäimpiä valmentajia. Hauska yksityiskohta on kertomus kohtaamisesta pikajuoksulegenda Pietro Mennean entisen
valmentajan kanssa tämän ihmetellessä Bauerin haluttomuutta käyttää hänen palveluksiaan. Vastaus on hyvä muistutus siitä, ettei miekkailu
ole yleisurheilua, balettia tai kuviokelluntaa, vaan harjoitukset on suunniteltava täsmällisesti lajin vaatimuksia vastaaviksi. Siis nimenomaan
huipputasolla.
Esitetyistä mielipiteistä voi olla montaa mieltä, mutta jokatapauksessa on mielenkiintoista kurkistaa miten perinteinen huippumaa käsittelee
ongelmiaan ja seurata mitä tulevaisuudessa heillä tulee tapahtumaan. Vai jatkavatko vain "à la francaise"?
Petri Vammelvuo