Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto

Seurat ovat etukäteen ilmoittaneet seuraavat ehdokkaat liiton puheenjohtajavaaliin liiton syyskokouksessa 9.12.2011:

- Kalle Laine (HFM)
- Jukka Pakarinen (HN5ott)
- Roope Takala (YM)

Jäsenseuroille on 2.12.2011 lähetetty kooste seurojen lähettämistä ehdokastiedoista.

Tässä keskustelupalstalla ehdokkaat voivat itsenäisesti esittäytyä ja kertoa ajatuksiaan liiton toiminnan tulevaisuudesta ja kehittämisestä sekä vastata mahdollisiin jäsenistön esittämiin kysymyksiin.


---
Lena Tallroth-Kock

Kuten yltä näkee onlen YM'n ehdokkaana.

Seuroille on lähetetty CV ja henkilökuvaus mutta tässä kuitenkin taustani pähkinänkuoressa.

Olen tuore veteraanisarjalainen miekkailija, kotipikkana Espoo. Talouteen kuuluu vaimo ja kaksi alle kouluikäistä lasta.
Päivätyönäni johadan Nokialla tiimiä, jonka tehtävä on kehittäjäverkoston tukeminen julkisrahoitteisilla projekteilla.
Vaikutan myös PowerKiss Oy:n hallituksen jäsenenä sekä Forum Virium Henlsingin ohjausryhmässä.
SLU:ssa olen Vaikuttamis Valiokunnan jäsnenä Miekkailuliiton edustajana. Aiemmin myös neljä vuotta SML:n hallituksessa.

Seuraavan puheenjohtajakauden tärkeimpinä asioina näkisin ainakin seuraavat asiat:
- Miekkailuliiton ja Viisotteluliiton yhdistymisprosessin läpivieminen. Tämä vaatii uutta yhteistä strategiaa ja yhteisen me hengen kehittäistä.
- Nykyinen taloustilanne aiheutta Liiton rahoittajille paineita ja toiminnan kehittäminen näiden paineiden alla vaatii erityistä huomiota.
- Huippu- ja harrasteurheilun yhteen nivominen mielekkäällä miekkailijoiden ja ottelijoiden elinkaaren mukaan muuttuvia tarpeita huomioiden.

Käytännössä näihin kysymyksiin täytyy löytää ratkaisut yhteistyössä Seurojen kanssa.
Työkaluja ovat vanhat tutut; yhteisen strategian luominen, valmennuksen kehittäminen, seura-aktiivien motivoiminen, urheilijoiden ja valmennuksen oikeanlainen tukeminen ja mm. kohdennetut projektiti joille on mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta, esimerkiksi tulevasta Urheilun EU ohjelmasta.

Tässä muutamia ajatuksia. Lista ei ole kattava, mutta paras tietämys onkin Seuroilla ja Seurojen parissa toimivilla tahoilla. Aktiivisesti kuuntelemalla ja keskustelemalla saamme yhdessä juuri meidän tarpeisiimme sopivan Liiton myös tulevaisuudessa. Minä ainakin aion olla kuulolla.

Roope

_________________
Roope

Asetuin ehdolle, koska uskon voivani olla hyödyksi yhteiselle asialle, ja ihmisille jotka tahtovat siinä yhdessä onnistua.

Vuosi 2012 on ensimmäinen toimintavuosi Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliittona. Ihan ensimmäinen asiamme on saada uuden yhteisön toiminta hyvässä hengessä vauhtiin.

Kun hyvin käy ja OKM:n rahoitus luvatusti nousee, toiminnan edellytyksetkin ovat uudella tasolla. Köyttä ei pidä sovitella kaulaan, jos odotukset tässä täyttyvät vain osittain. Yhteiskunnan tuesta on tosi iso apu, mutta siitä emme päätä itse. Eikä sillä kaikkea ratkaista. Toiminta sen sijaan on ihan itsestämme kiinni.

Urheiluun (ja moneen muuhun muinoin talkoilla tehtyyn juttuun) on viime vuosina pikku hiljaa hiipinyt sellaista trendiä, että seurojen ja liittojen toimintaan suhtaudutaan palveluna ja omaan rooliin asiakkaana. Tavallaan istahdetaan yhteiseen kirkkoveneeseen kädet ristissä odottamaan, että joku nyt jo alkaisi soutaa, kun tässä alkaa jo olla kova hoppu.

Osinhan tällaiset odotukset ovat ihan oikeutettuja. Seurojen pitää olla hyödyksi jäsenilleen, ja liiton seuroilleen. Ammattisoutajilla on monissa asioissa ihan ratkaiseva rooli. Mutta itse en kaukaisimmassakaan horisontissa näe sellaista päivää, jona meidän liittoyhteisössämme osaavien ja tahtovien ihmisten yhteinen tekeminen voitaisiin korvata jostain tippuvilla shekeillä ja seteleillä.

Liiton eli seurojen yhteisten asioiden toteuttamiseen tarvitaan toimivat ja aikaansaavat työryhmät, ja niihin asioista kiinnostuneita, tekeviä ihmisiä. Yhteisestä tekemisestä on onnistuessaan valtava hyöty meidän lajeille, seuroille ja niiden jäsenille. Hyvähenkinen ja vaikeissakin asioissa toimiva hallitustyöskentely on onnistumisen yksi perusedellytys. Ennen kaikkea tarvitaan yhteisen tekemisen halu ja kyky – ja ihan konkreettisesti aikaa ja tekoja myös kokoustelun välillä. Lopulta tekeminen ratkaisee. Liitto ja seurat onnistuvat vain tekemällä yhdessä, hyvänä esimerkkinä vaikkapa satelliittiseurahanke.

Vaikka olemme aika pieni yhteisö, tavoitteet huippu-urheilussa, valmennuksen kehittämisessä ja seuratoiminnan laajentamisessa ovat korkealla. Mitä kivempaa yhdessä tekeminen on, sitä leveämmillä harteilla asioita tehdään, sitä paremmin jaksetaan ja sitä enemmän saadaan aikaan. Hyvä tekemisen fiilis on meille ihan oikea kilpailutekijä. Näinkin pieneen yhteisöön voi ottaa aika monta näkökulmaa, ja sitten koettaa kilpalaulattaa niitä keskenään. Valintoja tarvitaan, mutta ei ole kenenkään etu riidellä yhteisöä rikki.

Liiton hallituksen ja puheenjohtajan keskeinen tehtävä on yhdessä tunnistaa olennainen ja saada se seurojen ja palkatun henkilöstön kanssa yhdessä tekemällä toteutumaan. Olen joillain toisilla elämänaloilla nähnyt puheenjohtajia, joilla on (mielestään) valmis viisaus kaikesta; itse en sellaiseen toimintamalliin usko, eikä sitä viisauttakaan minulla valmiina ole. Yhdessä meillä viisautta kyllä on, ja yhdessä myös onnistumme.

YL-viikonloppuna
Kalle

Hienoa että meillä on vain hyviä vaihtoehtoja puheenjohtajiksi. Jokkesta ei vielä ole kuulunut mitään, mutta vielä ehtii...

Kysymys Kalle Laineelle: jos tulet valituksi liiton hallituksen puheenjohtajaksi, jatkatko myös HFM:n puheenjohtajana?

_________________
-MikaR

Acinaces armorum rex

Mika, kiitos kysymyksestä!

Olen jo helmikuussa 2011 luopunut HFM:n hallituksen puheenjohtajuudesta, puhetta on siitä alkaen johtanut Terhi Rantanen. Hallituksessa olen sen jälkeen vielä jatkanut asiantuntijajäsenenä, mutta siitäkin roolista kyllä liiton puheenjohtajana luovun.

Kalle

Kalle, kiitos vastauksesta. Yhden miehen vaalitentti jatkukoon :)

Kysymys Roope Takalalle: sinut tunnetaan miekkailusaleilla mukavana miehenä ja leppoisan harrastajaseuran edustajana. Uuden liiton hallituksen puheenjohtaja joutuu kohtaamaan kilpaurheilun karaisemia vahvoja persoonia ja ristiriitatilanteita. Miten luulet selviäväsi näistä?

-MikaR

ps. sain huomautuksen että mulla on menneet Pakariset sekaisin. Sitä suuremmalla syyllä toivoisin JUKKA Pakarisen esittäytyvän täällä ;)

Kiitos Mika, tenttaamisesta..
Toivon mukaan Leppoisuus ja helppo lähestyttävyys ovat juuri ne aseet joilla näitä yksilölajeissa välillä esiin nousevia kuohahduksia käsitellään. Ehkä 9 vuotta diplomaattiperheessä on tartuttanut minuunkin jotain rauhantekijän taitoja. :)

Miekkailun kenttä on toki minullekin tuttu ja asioiden hyvällä valmistelulla, oikeiden ihmisten kuulemisella ajallaan ja ennakoinnilla pääsee pitkälle. mm. selkeä, ja kommunikoitu strategia tukee tätä.

Joskus on myös vain todettava että valintoja on tehtävä eikä kaikkia voi aina miellyttää. Tällöin pitää myös hoitaa debrieffaus, koska elämä jatkuu.

Kuohahdukset ovat kyllä myös tärkeitä osoituksia sitoutumisesta lajiin ja kaikkensa tekemisestä sen eteen. Joten eivät ne ole vain ikävä asia vaan myös muistutus paneutumisesta jota tulee arvostaa korkealle.

Eli kyllä noista selvitään...

_________________
Roope

No niin Mika, täällä sitä ollaan!


Haluaisin kysyä arvon kandidaateilta, Roopelta ja Kallelta, mahdollisista henkilökohtaisista prioriteeteistä. Molemmat herrat ovat
ilmaisseet ajavansa sinänsä oikeita asioita ja suurelta osin samanmielisesti.

Allekirjoittanutta kiinnostaa kuitenkin erityisesti ns. kalvan maajoukkuetoiminta senioritasolla. Onkohan herrojen kautta mahdollisesti
toivoa muutoksesta tähän kymmenisen vuotta jatkuneeseen "pysähtyneisyyden aikaan"? Viittaan tekstiini "Vetoomus miekkailijoille"
jota en tässä enää tohdi toistaa. Ilmeisesti niitä shekkejä ja seteleitä jossain on ja on ollut kun kuitenkin on varaa "lisätä" toimisto-
henkilökuntaa ja sijoitella varoja, tosin ennalta-arvaamattomin seurauksin.
Tosin toisaalta ihmetyttää että ne, joita asia varsinaisesti koskee eli miekkailijat, eivät ryhdy "vaatimaan" oikeuksiaan, vaan tyyty-
vät lähinnä itkemään sitä, kuka kulloinkin kisoissa kädestä pitää. Eli ehkä tämä onkin turhanpäiväistä kitinää.
Mutta kysynpä kuitenkin.

Petri Vammelvuo

Petri, kiitos isosta kysymyksestä.

Kysymyksesi sisälsi myös tulkintaa pitkältä jaksolta, 1990-luvulta tähän päivään.

Jos oikein muistan, vielä kauempana historiassa silloinen Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto kirjoitti talouspolitiikasta kirjan otsikolla "Väärää politiikkaa". Viesti oli suurin piirtein se, että talouspolitiikka on aina jonkun mielestä väärää, katsoipa sitten eteenpäin tai taaksepäin. Jostain näkökulmasta olisi pitänyt tai ainakin voinut toimia toisin, ja jatkossa pitäisi tai ainakin voisi toimia toisin.

Huippu-urheilussa mielestäni toteutuu usein samanlainen juttu. Vaihtoehtoja on, valintoja pitää tehdä, joitain vaihtoehtoja voi arvioida sen mukaan miten hyvin ne täyttäisivät tarkoituksensa, ja joistain vaihtoehdoista on luovuttava siksi, ettei niiden toteuttamiseen ole käytännön mahdollisuutta.

Kalpamaajoukkueiden intensiivinen ammattimainen kansainvälinen kilpailuttaminen ja leiritys liiton varoin olisi Suomen miekkailulle väkevä väline, mutta mielestäni se ei käytännössä ole ainakaan nyt mahdollisuuksiemme rajoissa, valitettavasti. Kultaisella yhdeksänkymmentäluvullakaan se ei ollut. Vaikka tämä vaihtoehto ei ole meille ollut mahdollinen, en silti nimittäisi lähihistoriaa pysähtyneisyyden ajaksi. Olemme viime aikoina saaneet huippumiekkailijoita sellaisen taloudellisen tuen piiriin, joka ei lajiliitolle yksin olisi mahdollista.

Huippu-urheilun rahoitus ja koko huippu-urheilujärjestelmä on aikamoisessa murroksessa. Uskon, että murros on myös huippumiekkailulle hyödyksi, kun toimimme oikein. Miekkailun ja 5-ottelun liittojen yhdistyminen on osa tätä juonta. Se, että olemme SLU-talolla päivittäin osa sitä yhteisöä ja verkostoa, jossa toimintaedellytyksiä luodaan ja jaetaan, on mielestäni erinomainen asia. En pane vastakkain kalvan senioritason maajoukkueiden kansainvälistä kilpailutusta, ja liiton toiminnan ammattimaista organisointia, päin vastoin. En myöskään pidä turhan itkemisenä sitä, että miekkailijamme haluavat saada valmentajansa tueksi kilpailuissa.

Kaikki tämä sanottuna, Petri: jaan vakavan huolesi panostusten riittävyydestä senioritason kalpamiekkailijoiden maajoukkuettoimintaan. En silti uskalla luvata sinulle sellaista, mille en voi antaa katetta.

Jos meillä olisi oikotie rahoitusratkaisuun, varmasti jo sitä käyttäisimme. Uskon, että voimme auttaa itseämme olemalla liittona aktiiviosapuolena mukana Suomen urheilun ja liikunnan muutoksessa, ja varmimpana keinona onnistumalla itse ydinasiassa - voittamalla arvokisoissa.

Kalle

Kiitos Kalle tyhjentävästä vastauksestasi joka selvensi erinomaisesti ehdokasprofiiliasi.

Petri

Kysymys Kalle Laineelle:

Seuratoverisi Niku Kivekäs on HFM:n puheenjohtajakaudellasi esittänyt seuranne lehdessä (http://www.helsinginmiekkailijat.com/attaque2008.pdf) ilmeisesti toistuvasti (humoristista otetta tavoitellen) että säilämiekkailun SM-tasolla tulisi kieltää ja HFM:n liiton hallituksessa olevien jäsenten tulisi edistää tätä. Onko tämä missiossasi ja mitä mieltä olet Kivekkään esittämistä ajatuksista?

Kysymys kaikille ehdokkaille:

Mikä on näkemyksenne mukaan puheenjohtajan vastuu ja rooli liiton viestinnässä?

_________________
-MikaR

Acinaces armorum rex

Mika, kiitos kysymyksistä. Niitä oli tiiviissä paketissa itse asiassa aika monta.

Säilämiekkailun kieltäminen SM-tasolla ei tosiaankaan ole missiossani.

Huumori on vaikea laji. Attaquen toimitus ei juuri ole kahlinnut lehden toteutukseen panostaneita kirjoittajia, kuvaajia, piirtäjiä tai taittajia. Hyvän maun rajaa ei silti ole ollut tarkoitus ylittää. Jos sinusta tai kenestä hyvänsä tuntuu että näin on käynyt, pyydän tuolloisen toimituksen puolesta anteeksi. Yksittäiset jutut Attaquessa eivät ole olleet ilmaus seuran linjasta, pääkirjoitukseksi katsottavaa puheenjohtajan palstaa lukuunottamatta.

Kysyit myös, mitä mieltä olen jutussa esitetyistä ajatuksista. Jos väen väkisin koettaisin tulkita jutun asioita vakavasti, ja leikkisin idealla että joku miekkailijatoveri niitä koettaisi jotenkin viedä eteenpäin ("juniorit eivät saa kasvaa" ym.), koettaisin varmaan etsiä miekkailijatoverille jostain hyvää hoitoa.

Yleisemmällä tasolla vielä: Liiton hallituksen jäsenet eivät hallituksessa ole taustayhteisönsä edustajia. He saavat tehtävänsä liiton kokoukselta, ja edustavat tehtävässään liiton koko jäsenistöä. Hallitus on päätöksistään kollektiivisessa vastuussa.

Liiton viestinnässä puheenjohtajalla on luonnollisesti erityinen rooli ja vastuu; puheenjohtaja edustaa liittoa. Viestinnän tavoitteista ja käytännön viestintävastuista päättää hallitus. Onko sinulla Mika tätä kysymystä esittäessäsi mielessä joku erityinen ajatus tai toive?

terveisin
Kalle

ps. Vaikka ei tuntisikaan kuuluvansa Niku Kivekkään huumorin kohderyhmään, Nikua voi silti onnitella äskettäin syntyneestä tyttövauvasta!

Kalle, kiitos hyvästä vastauksesta tahallisen provokatiiviseen kysymykseeni. Olen huomannut sivusta seuranneena että liiton puheenjohtajalta vaaditaan joskus pitkää pinnaa ;)

Lyhyttä vastausta kysymykseesi ei ole mutta kenties voimme palata siihen jos vaalionni suosii sinua. Tässä keskustelussa pääosa on teillä puheenjohtajaehdokkailla.

_________________
-MikaR

Acinaces armorum rex