Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto

Tälläisenä noviisina tulee kyseltyä ja pohdittua täysin irrelevantteja asioita, mutta minnekäs muualle niitä postaisi jos ei nettiin ;-)

Pohdin sitä, mistä suomenkieliset nimet miekoille tulevat, sillä floretin (foil) ja kalvan (epee) nimitykset eivät oikein ole voineet suoraankaan tulla. Säilästä en ole sitten enää niin varma.

Alkeiskurssilaisen oppaassa (http://www.miekkailu.fi/alkeis/alkeisku ... leinen.pdf) mainittua:

"1800-luvulla tunnettuja miekkailunopettajia Turun Yliopistossa olivat italialainen Otta sekä suomalaiset Floretin ja Vilhelm Bergholm."

Alkeiskurssioppaassa on kyllä käsittääkseni tässä asiassa parikin virhettä.
Ensinnäkin kysymys ei ole nykyisestä Turun yliopistosta, vaan nykyisestä Helsingin yliopistosta joka 1800 -luvulla tunnettiin nimillä: Kuninkaallinen Turun Akatemia, Keisarillinen Turun Akatemia ja Suomen Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto (okei, tämä meni jo pilkun viilaukseksi).

Mutta: Bergholmeja ei ollut kuin yksi ainakaan jos virallista Helsinkin yliopiston virkamiesmatrikkela voi pitää luotettavana lähteenä.
http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/vi ... laitos.htm

Bergholm, Florentin Wilhelm (* 1811 † 1876)
Otta, Joachim (* 1775 † 1848)




Noniin, jaarittelujen jälkeen olettaisin, että floretin nimitys tulee tästä Florentin Bergholmista?

Entäs kalpa? Ainakaan sanakirja.netin avulla en osannut löytää sukulaisyhteyttä sanan kanssa naapurikieliin (tosin se ei tarkoita sitä etteikö sellaista olisi).

_________________
Twice the pride, double the fall --Count Dooku

Floretti on melkein sama kun saksankielinen Florett, muista en osaa sanoa.

[quote="Birte"]Floretti on melkein sama kun saksankielinen Florett, muista en osaa sanoa.[/quote]

Noniin. Hieno teoriani meni kappaleiksi. Kirottua. Muserrun :-(

_________________
Twice the pride, double the fall --Count Dooku

ja tietenkin ranskaksi floretti on fleuret, eli pikku kukka. Kuinka söpöä.

Kalvalle ei mielestäni mistään ole löytynyt vastaavalta kuulostavaa nimeä. Virolaisetkin (ranskaa lainanten) puhuvat epee:stä, samoin anglosaksit. Saksaksi se on degen ja ruotsiksi värja. Niinpä voisi arvella että kyseessä on ihan rehti suomalainen ilmaus.

Säilä sentään alkaa samalla kirjaimella kuin sabre, joka on yleisesti käytetty ranskankielinen ilmaus. Nolostuksekseni joudun tunnustamaan että sen lisäksi en tiedä kuin että Ruotsiksi se on sabel.

_________________
-MikaR

Acinaces armorum rex

Säilä on saksaksi säbel ja englanniksi sabre, joten saman tapaisia sanoja sillä suunnalla. Italiaksi hiukan erilainen vaikka alkukirjain pysyykin samana eli sciabola.

Italiaksi floretti on fioretto - siinä ollaan aika lähellä.

Mutta kalpaan ei ole italiastakaan apua. Spada ei ole lähelläkään kalpaa tai muidenkaan kielien kalpaa tarkoittavaa sanaa.

- riitta

Soitin kielitoimistoon ja kysyin sanan 'kalpa' alkuperää, mutta mitään varmaan tietoa ei sieltäkään löytynyt(!)

Epävarma ehdotus 1: lyömämiekka, sapeli (ehei)
Epävarma ehdotus 2: alkuperä ehkä 'kalavias' jostain baltianmaasta (tarkoittaa miekkaa) mutta tämä oli erittäin epävarma

_________________
Twice the pride, double the fall --Count Dooku

Suomen kielen etymologinen sanakirja ei sisällä FLORETTI-sanaa, mutta se muistuttaa kovasti ainakin romaanisten kielten vastaavaa sanaa.

KALPA-sanan alkuperästä ei tosiaan olla varmoja. Siitä on esitetty ainakin kolme teoriaa, joista todennäköisimpänä pidetään sitä, että kalpa on balttilainen lainasana (vrt. muinaispreussin kalabian 'miekka' ja liettuan kalavijas 'miekka, tuura'). Epätodennäköisempi vaihtoehto on, että kalpa on lainautunut ruotsista (vrt. muinaisruotsin glaven ja nykyruotsin glav 'keihäs, miekka'). Epätodennäköisin teoria on, että kysessä on germaaninen laina.

SÄILÄ sen sijaan on omaperäinen sana, jonka sivumuotoja ovat säle ja säliä. Sanalle on vastineita kaukana suomalais-ugrilaisten kielten historiassa.

Kalvan etymologiaa olisi kiintoisaa selvittää. Veikkaan, että jäljet johtavat sylttytehtaalle, eli Runebergiin, joka loi paljon sanoa kuulemiensa laulujen pohjalta. Sanat olivat käytössä olleita, mutta saivat usein ensimmäisen kirjoitusasun Runebergin toimesta. Ensimmäinen versio Kalevalasta valmistui 1835, nykyisin tunnetumpi laajennettu versio 1845. Yhdeksäsneljättä runo kuvaa Väinämöisen valmistautumista Pohjolan sotaretkelle, jota varten seppä Ilmarinen takoo hänelle uuden miekan, kalvan.

”Olipa miekka miestä myöten, kalpa kantajan mukahan,
jonka kuu kärestä paistoi, päivä paistoi lappeasta,
tähet västistä välötti, hevonen terällä hirnui,
kasi naukui naulan päässä, penu putkessa puhusi.”

http://runeberg.org/kalevala/39.html


Kalevalasta ovat kaikki myöhemmät kirjoittajat ammentaneet. Eino Leino kirjoitti kokoelmassaan Tähtitarha (v. 1912)

”VAPAA MIES.

Vapaata miestä vangita
ei voida väkivallalla,
ei kalvalla, ei kahleilla,
ei mahtisanalla;
kun kaikki maahan kukistuu,
hän seisoo niinkuin korven puu,
ja kun hän kaatuu, kaatuissaan
päin sortuu sortajaan.”

http://www.gutenberg.org/files/14724/14724-8.txt

Mielenkiintoista on, että sana kalpa esiintyy ihan muussa merkityksessä esim. hindulaisessa uskonnossa. Kalpa on mm. ajanjakso maapallon ikuisessa kiertokulussa joka vastaa siis noin 4,3 miljardia vuotta. Kalpa on siis sanskriittia.

“One of the Brahmanic eons, a period of 4,320,000,000 years. at the end of each Kalpa the world is annihilated.”
http://www.biology-online.org/dictionary/kalpa

_________________
Leo Pekkala
Rovaniemen miekkailijat

Pieni korjaus edelliseen viestiini: säilällä EI ole vastineita suomen sukukielissä, mutta se on tosiaan omaperäinen sana. Sen uskotaan syntyneen kalevalaisen runokielen myötä.

Pieni korjaus myös Leon viestiin: Kalevalan kokosi ja suomen kieleen loi paljon sanoja Elias Lönnrot, ei Runeberg. Kalpa-sana on joka tapauksessa paljon vanhempaa perua kuin Kalevala. Se, että sanskriitissa esiintyy samannäköinen sana, on varmasti sattumaa. Yleensäkin toisilleen kaukaisissa, eri kieliperheen kielissä esiintyy usein ihan sattumalta kirjoitusasultaan samanlaisia sanoja.

Hups, viikonlopun kisoissa hajonneen polven takia syömäni kipulääkkeet näköjään vaikuttavat muuallekin kuin polveen. Mitä lienen ajatellut, kun toin Runebergin Lönnrotin tilalle. Kiitos Katja korjauksesta!

_________________
Leo Pekkala
Rovaniemen miekkailijat

Minä olen luullut että säilä on laina joukosta säbel, sabel, sciabola (joka kirjoitusasustaan huolimatta kuulostaa samalta) ja sabre kuten kai sapelikin... mutta luulo ei tässäkään sitten liene tiedon väärti.

Mutta jos floretti ei ole suora lainasana niin mörökölli minut syököön.

_________________
Teemu Tokola
Oulun Miekkailuseura
e t u n i m i . s u k u n i m i ( ät ) o u l u n m i e k k a i l u s e u r a . f i

Katjan kommenttiin viitaten:

"muinaispreussin kalabian 'miekka' ja liettuan kalavijas 'miekka, tuura'"

Muistelen jostain ammoisilta historian tunneilta, että suomalaisia, varsinkin pohjanmaalta, oli paljon ruotsin palkka-armeijassa aikoinaan.
Hakkapeliittoja muistaakseni.

Ainakin minun olisi helppo kuvitella sanan "kalabian" muuttuvan pohjanmaalaisten suussa muotoon "kalapa" ja siitä sitten yleiskieleen muodossa "kalpa", mutta mistäpä tätä tietää..

_________________
Twice the pride, double the fall --Count Dooku

Kuten Teemu sanoi, floretti on selvä ja luultavasti uudehko indoeurooppalainen lainasana. Säilä taas on todettu omaperäiseksi, vaikka sapeli ja sanan indoeurooppalaiset vastineet ovat äänneasultaan houkuttelevan lähellä.

Kun puhutaan balttilaisista lainoista, tarkoitetaan jo todella vanhoja, kivikautisia sanoja. Kyseessä on aika noin 2000 - 3000 eKr., joten sana kalpa ei liity mitenkään Ruotsin vallan aikaiseen palkka-armeijaan. Sanojen merkitys muuttuu tai siirtyy usein ajan myötä, minkä vuoksi lainanantajakieltä etsittäessä ei kannata ajatella sanan nykyistä täsmällistä merkitystä. Aivan tuoreet lainasanat, esimerkiksi venäjästä saadut slangisanat tai englannista otettu tieteen erityisalojen termistö, on sitten kokonaan eri juttu. Miekan käsitettä on tarvittu jo iät ja ajat sitten, minkä vuoksi nykyisten urheilumiekkojen nimitysten alkuperän etsiminen on paljon monimutkaisempaa kuin sanakirjojen vertailu.

eli TRUTH IS OUT THERE ? :)

_________________
Twice the pride, double the fall --Count Dooku

Mietin jo venäjääkin, mutta Шпага, Сабля ja Рапира eli kalpa=shpaga, säilä=sablja ja floretti=rapira eivät auttaneet nekään.

Kalpaa ja säilää käytettiin toiston takia Kalevalassa miekan synonyyminä, samoin kuin sanoja säilärauta ja tuliterä.
Esim:
"Jos en oo su'ulta suuri enkä korkea ko'ilta,
on mulla tulinen miekka, säkenevä säilärauta.
Se onpi sukua suurta, laajoa lajipereä:
onp' on Hiiessä hiottu, jumaloissa kirkastettu.
Sillä suurennan sukuni, laajennan lajini kaiken,
miekalla tuliterällä, säilällä säkenevällä."
:)

Näin ollen kalpa saatoi tarkoittaa myös järeää lyömämiekkaa, kuten voi todeta Lemminkäisen riidasta Pohjolan isännän kanssa:

"Tulta tuiski tuima rauta, terä varsin valkeata
käessä lieto Lemminkäisen, läksi loiste loitommaksi
vasten kauloa valahti, tuon on pojan pohjolaisen.
Sanoi kaunis Kaukomieli: "ohoh Pohjolan isäntä,
niinp´on kaulasi, katalan, kuni koite ruskeana!"

Tuopa poika pohjolaisen, itse Pohjolan isäntä
sinne siirsi silmiänsä, päin kauloa omoa.
Tuop´ on lieto Lemminkäinen, siinä lyöä silpahutti
Iski miestä miekallansa, kavahuttii kalvallansa.

Löip´on kerran luimahutti, laski pään on päältä olka,
kallon kaulalta sivalti, vei kun naatin naurihista,
tahikka tähkän olesta, evän kaikesta kalasta.
päähyt pyörähti pihalle, miehen kallo kartanolle,
kuni nuolen noutaessa, puusta koppelo putosi."

Reilu meininki, vai mitä. Kalevala ei ole alkuunkaan niin tylsää luettavaa, kuin voisi päältä päin kuvitella :-)